Vetisiä ja veteliä villasukkapäiviä

Joululoma - mikä ihana tekosyy laiskotella: lukea hyviä kirjoja, katsoa leffoja lasten kanssa ja nukkua päikkäreitä kissan kanssa. Villasukkapäiviä parhaimmillaan!

Kun vettä sataa vähän väliä tasaisen harmaalta taivaalta ja aurinko on kadonnut jollekin toiselle pallonpuoliskolle, on myös ihan pakko vahvistaa oloa vihreillä kuulilla, suklaakonvehdeilla ja muilla vähän vähemmän epäterveellisillä herkuilla. Maanantaiaamuna tämä vetelä elämä (onneksi!) taas loppuu ja paluu arkeen koittaa. Jumpatkin jatkuvat onneksi taas vuoden vaihteen jälkeen.

Joululukemisista sitten pikkuisen: taidan tulla (tai olla jo) vanhaksi, sillä kirjavalintani ovat taas astetta aikuisempia kuin aikaisemmin. Kirjastosta lähti mukaani ennen joulua erityisesti erilaisia aikuisen naisen elämään, hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kirjoja. Olen lukenut ne jo lähes kaikki, ja voin suositella seuraavia muillekin samassa vaiheessa naisen elämää ja vaihdevuosia eläville, myös muille kuin syöpään sairastuneille. Nämä kirjat kun eivät mitenkään liity syöpään, mikä on varmaan merkki siitä, että alan päästä eteenpäin elämässäni.

Ensimmäiseksi on pakko hehkuttaa Tommy Hellstenin (2013) "Oivalluksen kynnyksellä" -kirjaa, joka on kerrassaan erinomainen kokoelma lyhyitä, viisaita oivalluksia. Nopealukuinen, mutta hitaasti sisäistettävä. Kannattaa lukea kahdesti, ainakin. Tässä kolme helmeä Tommyn kirjasta:  

"Vaikeudet ja vastoinkäymiset opettavat meille enemmän kuin menestyminen ja onnistuminen."

 
"Jokainen meistä on heikko, jokainen meistä on keskeneräinen. 
Juuri heikkous tekee meistä ihmisiä." 
 

"Todellinen vahvuus syntyy siitä, että hyväksymme heikkouden eikä siitä, että kiellämme sen."

Ilkka Vartiovaaran (2003) "Pienen mielihyvän kirjan" olen tainnut lukea jo joskus aikaisemminkin, mutta se oli oikein hyvä nytkin. "Turhat pelot pois!" -kappaleessa on myös sairastuneille tärkeitä ajatuksia: 

"Huolet estävät tehokkaasti mielihyvän kokemisen,

ja pelko heikentää ihmisen ajattelu- ja arviointikykyä. 

Kuten syyllisyyskin, pelot vääristävät tosiasioita, 

loogista ajattelua ja lisäävät stressiä."

"Olisi tärkeää pitää erillään toisaalta tulevaisuuden suunnittelu

ja toisaalta sen pelkääminen! 

Pelko naamioituu usein sosiaalisesti hyväksytyn "huolissaan olemisen" alle, 

vaikkei se tuotakaan hyviä ideoita ja suunnitelmia. 

Erityisen hankala tilanne on silloin, 

kun olemme huolissamme sellaisista asioista, 

joihin emme itse missään tapauksessa voi vaikuttaa."

Naisellisempaa lomalukemistoani edustavat mm. "Näin selviydyt vaihdevuosista", "Luonnollinen menopaussi", "Naisen parhaat vuodet" ja "Olennainen". Viisaita naisia ja viisaita tekstejä. Ensimmäinen on lääkärin ja lääketieteen toimittajan (Anna Westerlund & Saana Saarinen 2011, Duodecim) kirjoittama tietokirja, jossa on myös naisten kokemuksia. Hyödyllistä luettavaa, jos haluaa ymmärtää, mitä kaikkea omassa elimistössä ja mielessä tapahtuu, kun estrogeenin tuotanto vähenee tai loppuu kokonaan. Kirsti Ijäksen (2008) "Olennainen - olennaisista asioista naisille" keskittyy aika henkeviin juttuihin, hengellisellä tyylillä. Asiaa sekin täynnä.

Maryon Stewartin (2012) "Luonnollinen menopaussi - elä ilman oireita ja herkuttele hyvällä ruualla" on osin tieteelliseen, osin kokemukselliseen tietoon perustuva kirja, josta löytyy myös paljon herkullisia reseptejä. Kun vaan jaksaisi joskus kokeilla niitä... Kuumiin aaltoihin ja yölliseen hikoiluun ehdotettuja "reseptejä" (s. 20-21, ks. kuva alla) olen jo testannut ja hyviksi havainnut, venlaflaksiinin (2 x 75 mg/vrk) ohella. Sivulla 21 mainitaan vielä säännöllisen liikunnan harrastaminen, tupakoinnin lopettaminen ja monityydyttymättömät rasvat. Selkeää apua olen saanut mm. kahvin juonnin vähentämisestä, en juo yleensä kuin aamukahvit, töissä en lainkaan. Kerrospukeutumista olen harrastanut jo pitkään, eikä makuuhuoneeni lämpöpatteria ole tarvittu enää pariin vuoteen. Hikiliikuntaa harrastan useamman kerran viikossa. Venlaflaksiini on myös oiva apu, kunhan vaan saa ensin annostuksen kohdilleen.

Maryon Stewart 2012. Luonnollinen menopaussi. (s. 20)

Luin nyt lomalla myös pari tuoretta erokirjaa, joista Johanna Muuraiskankaan (2013) "Kokonainen - elämä eron jälkeen" -kirjan olen lukenut jo kerran aiemminkin. Toisen, Maria Svelandin ja Katarina Wennstamin (2013) "Onneksi erosimme - naiset kertovat", luin ekaa kertaa: melkoisen feministinen kokemuskokoelma, mutta täyttä asiaa sekin. Tässä vaiheessa, kun omasta eronhetkestä on kulunut jo puoli vuosikymmentä, pystyn lukemaan kirjoja jo aika objektiivisesti ja ajatuksella. Ihan heti eron jälkeen lukeminen olisi voinut olla vaikeampaa.

Kaija Maria Junkkarin (1998) ns. toista aikuisuutta käsittelevän "Naisen parhaat vuodet" luen seuraavaksi. Hieman jo sitä selailin, ja sain lohtua siitä, että kirjoittajan omat vaihdevuodet alkoivat jo 43-vuotiaana, ihan ilman syöpähoitoja. En ole ehkä sittenkään ihan outo tapaus, vaikka välillä siltä on tuntunut. Eräänlaista vertaistuen etsimistä tämä lukeminenkin.

Lopuksi vielä Positiivareiden ennustus ensi vuodelle. Minkä sanan silmäsi poimivat ensimmäiseksi tästä laatikosta? Minun silmiini osui RAKKAUS, saapa nähdä, miten "ennustus" pitää paikkansa.

 

Onnellista ja tervettä uutta vuotta 2014!