4.2. vietetään kansainvälistä syöpäpäivää. Meille sairastuneille se ei tosin eroa mitenkään vuoden kaikista muista päivistä. Meillä kun on syöpäpäivä ihan joka ikinen päivä. Yli 25 vuoteen ei itselläni ole mennyt yhtään päivää, ettenkö olisi miettinyt syöpää vähintään lyhyen hetken ajan. Omaa tai jonkun toisen.
Terveys on niin suuri asia, että sen menettäminen vie pohjan pois elämältä pitkäksi aikaa. Täydelliseen paranemiseen ja "täydelliseen terveyteen" ei toki ole mitään saumoja enää, mutta jos vaikka jotenkin vielä sinnittelisi ja jaksaisi uskoa, että elämä kantaa ja toimintakykyä riittää. Syöpäsairauksista huolimatta.
"Kohtuullinen terveys on tärkeä, mutta se mikä terveydestä menetetään, ei aina ole tärkein asia, vaan se mikä jää jäljelle.
Toivo on juuri siinä osassa, mikä jää jäljelle, ei siinä, mikä on menetetty."
- Arkkiatri Risto Pelkonen
Siskojen Syöpäpäivä-kuvan haluan myös jakaa, se on niin osuva - syöpäpäivästä ja -vuodesta toiseen:
