sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Äitienpäivän ajatuksia

Näin äitienpäivänä ajatukset karkailevat ihan väkisin moniin ihaniin siskoäiteihin. Ihan liian monta nuorta äitiä on joutunut tänä keväänä lähtemään lastensa luota pois. Tällä viikolla kuoli jälleen yksi nuori sisko. Nuori äiti. Nämä ovat kaikkein surullisimpia uutisia, ja niitä on aivan liian usein. Lohdutonta surua perheessä, kun pienet lapset jäävät ilman äitiä.

Sirpa kertoo Siskojen sivuilla oman tarinansa yhdessä tyttärensä kanssa, Aamulehdessä on puolestaan tänään monisivuinen juttu nuoresta Jennistä. Äitejä, tyttäriä.

Rintasyöpä yhdistää monia äitejä ja tyttäriä. Rintasyöpä myös erottaa. Pelottaa ja väsyttää. Toivoa tulee ja menee. Tietoa ja kokemuksia kertyy. Tunteet vaihtelevat: ääretöntä rakkautta, suurta surua.

Kuva: Siskot

Oikein hyvää äitienpäivää - syövästä huolimatta. 


Lue ja kuuntele lisää Sirpan ja Jennin rintasyöpäkokemuksista:

Sirpa ja Iina Ikävalko 2016. Äitienpäivänä 2016. Sirpan tarina.
http://siskot-info-bin.directo.fi/@Bin/b9b3181f1ac647a7c26a5a6128a6d7fa/1462730107/application/pdf/325207/sirpa.pdf
Marjaana Karhunkorpi 2016. Jenni, 24, on Suomen nuorimpia rintasyöpäpotilaita: ”Sairaus tuntui aluksi epätodelliselta”. Aamulehti 8.5.2016.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/24-vuotias-jenni-on-suomen-nuorimpia-rintasyopapotilaita-sairaus-tuntui-aluksi-epatodelliselta/
Marjaana Karhunkorpi 2016. 24-vuotias pienen tytön äiti sairastui rintasyöpään: ”Uutinen oli shokki, miksi minä?”. Aamulehti 8.5.2016.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/24-vuotias-pienen-tyton-aiti-sairastui-rintasyopaan-uutinen-oli-shokki-miksi-mina/

Nuorten rintasyövästä:

Marjaana Karhunkorpi 2016. Nuorten rintasyöpä: yksi tietty syöpägeeni nuorilla yleisempi kuin ymmärretään. Aamulehti 8.5.2016.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nuorten-rintasyopa-yksi-tietty-syopageeni-nuorilla-yleisempi-kuin-ymmarretaan/

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Helsinki Twilight Run & Walk - Beat Cancer!

Ilmoittauduin ja maksoin osallistumismaksun elämäni ensimmäiseen Helsinki Twilight Runiin, joka järjestetään 6. elokuuta. Olen kuullut tapahtumasta pelkkää hyvää, ja innolla lähden matkaan syöpä- ja sydäntautitaustastani huolimatta. Tai ehkä juuri niiden vuoksi?

Toivottavasti Beat Cancer! -teemalla tänä vuonna juostava tai käveltävä tapahtuma kokoaa elokuun alussa tosi ison joukon - myös meitä syöpäsiskoja. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan Syöpäsäätiölle, ja sillä tuetaan kotimaista syöpätutkimusta sekä potilaiden ja läheisten tuki- ja neuvontapalveluja.



Lue lisää ja ilmoittaudu sinäkin mukaan täällä:

http://runhigh.tapahtumiin.fi/fi/events/e/helsinki-twilight-run-walk-beat-cancer/56e938e1821fbca75e8b4567

PS. Siskot ovat siis lähdössä mukaan omalla porukalla, seuraa Siskojen nettisivua ja Facebookia!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

5000 meni rikki toissa vuonna

Nimittäin 5000 uutta rintasyöpädiagnoosia: vuonna 2014 diagnosoitiin uusia rintasyöpiä yhteensä 5008. Siskojen "5000"-taideprojekti oli siis enemmän kuin ajankohtainen.

Yhteensä kaikkiin syöpiin sairastui noin 32 300 suomalaista vuonna 2014. Naisia ja miehiä sairastui lähes yhtä paljon. Tässä syöpärekisterin kuva naisten syöpien kasvutrendeistä:

Kuva: http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/grafiikkaa-syovan-yleisyydesta/tapausmaarat-naiset/
Rintasyöpään sairastuneiden naisten määrä on kasvanut noin 2,5 prosenttia vuodessa vuodesta 2000 alkaen. Merkittävin syy taudin yleistymiseen on väestön ikääntyminen. Sairastumisen riskiä lisäävät ylipaino ja alkoholinkäyttö. Toisaalta liikunnan harrastaminen voi suojata rintasyövältä. Vaihdevuosioireisiin käytetty estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä lisää hieman sairastumisen riskiä. - Ja toisaalta - kuten me kaikki rintasyöpäläiset tiedämme - monilla ei ole yhtään yleisesti tunnettua riskitekijää...

– Rintasyövän syntymiseen tarvitaan useita tekijöitä, joita kaikkia ei ehkä vielä tunneta, mutta jopa kolmannes rintasyövistä voitaisiin välttää, mikäli yksikään nainen ei olisi ylipainoinen eikä joisi alkoholia, ja harrastaisi lisäksi runsaasti liikuntaa, sanoo Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Riikka Huovinen.

Uudet syöpätilastot sisältävät ensimmäistä kertaa eri syöpien 10 vuoden eloonjäämisluvut. Syöpäjärjestön mukaan eloonjäämistä on hyödyllistä pystyä ennustamaan pidemmälle ajanjaksolle kuin viisi vuotta, koska syövistä parantuminen edistyy jatkuvasti. Esimerkiksi rintasyövän 10 vuoden suhteellinen eloonjäämisluku on 85 prosenttia tuoreimmalla seurantajaksolla 2012–2014. 85 % sairastuneista olisi siis hengissä kymmenen vuoden kuluttua sairastumisesta, mikäli he olisivat välttäneet kaikki muista kuin syövästä aiheutuneet kuolemat. Viiden vuoden elossaololuku on 91 %.

Lähteet:

Syöpätilastot. http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/
Syöpäjärjestöt 2016. Rintasyöpään sairastuu yli 5 000 naista vuodessa. Tiedote.
https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/rintasyopaan-sairastuu-5-000-naista-vuodessa/
Pekka Torvinen 2016. Rintasyöpä on Suomen yleisin syöpä, yhteensä syöpiin sairastuu vuodessa jo yli 32 000 ihmistä. Mediuutiset 18.4.2016.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/rintasyopa-on-suomen-yleisin-syopa-yhteensa-syopiin-sairastuu-vuodessa-jo-yli-32-000-ihmista-6542444

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

"Elämä on ihanaa...

... kun sen oikein oivaltaa, ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen" lauloi Tapsa Rautavaara aikoinaan. Laulu tuli jostain mieleen, kun mietin, mitä voisin kirjoittaa Lapin lomastani. Enpä taida sen enempää sanoitusta tarvita, kuvat kertokoon lisää:
Joutsenetkin palasivat pohjoiseen tällä viikolla.
Elämä on juhla!
Viidessä päivässä yhteensä 118 kilometriä perinteisellä tyylillä. Enpä olisi viime elokuussa Sydänsairaalassa uskonut! :-)
Saimme nauttia myös aurinkoisista kevättalven päivistä.

 PS. Kannattaa olla varovainen toiveiden kanssa, ne saattavat toteutua...


torstai 31. maaliskuuta 2016

Saattohoidosta väitös ensi viikolla

TtM Mirja Sisko Anttosen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Kuoleman vaikeuden lievittäminen kuoleman todellisuuden kohtaavassa ja ohittavassa saattohoidossa. Substantiivinen teoria saattohoidosta potilaan, perheenjäsenen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta (Revealing the hardness of dying by facing and passing the reality of death. The substantive theory of palliative care from patient´s, family member´s and nursing staff´s point of view) tarkastetaan 8.4.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere. Vastaväittäjänä on dosentti Mari Kangasniemi (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Jari Kylmä.


Kuoleman vaikeuden lievittäminen saattohoidon ydintehtävänä

Saattohoito tarkoittaa elämän loppuvaiheen hoitoa sellaisissa tilanteissa, jossa sairautta parantavaa hoitoa ei enää ole. Saattohoitoon tiivistyvät ihmisten kokemukset sekä taudin akuuttivaiheen hoidosta että palliatiivisesta hoidosta. Sairautta hoidetaan oireita lievittämällä, niitä ennakoimalla ja taudin etenemistä jarruttamalla. Palliatiivisen hoidon loppuvaihetta kutsutaan saattohoidoksi. Silloin sairauden etenemistä ei enää pystytä estämään. Saattohoito ei ole diagnoosiriippuvaista vaan se koskee kaikkia eteneviä sairauksia. Saattohoitoa tarvitsee n. 15 000 suomalaista vuosittain. Heistä n. 10 000 on syöpäpotilaita. Syöpään sairastuminen koskettaa koko perhettä tuomalla kuoleman mahdollisuuden perheen tietoisuuteen.

Kuoleman mahdollisuus sysää liikkeelle tapahtumaketjun, jossa potilas, perhe ja hoitohenkilökunta yhdessä rakentavat hyvää kuolemaa tai kuolemaan ajautumista. Tavoitteena on, että saattohoitoon osallistuvien näkemykset, toiveet ja tarpeet tulevat kuulluksi. Elämän päättymisestä keskusteleminen ei ole helppoa, koska siihen liittyy usein vahvoja tunteita. Osalle kuoleman todellisuuden kohtaaminen on liian vaikeaa ja he pyrkivät säilyttämään elämän tasapainon jättämällä kuolemaan valmistautumisen omaan arvoonsa. On tärkeää muistaa, että sanotut sanat ovat vain osa kuolemaan valmistautumista. Potilas ja perheenjäsenet voivat käsitellä asiaa mielen sisäisesti, omana sisäisenä puheenaan, ja ilmaista kokemustaan ilmeiden ja eleiden avulla. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että saattohoidon aikana ihmiset myös suojelevat itseään ja toisiaan vaikeilta tunteilta. Tämä sekä suojaa heitä mutta voi myös sitoa voimavaroja. Yhteinen tietoisuus kuoleman lähestymisestä voi olla olemassa mutta sitä ei jaeta edes läheisimpien kesken.

Hoitohenkilökunnan tehtävänä on avata keskustelu potilaan ja perheen kanssa ja rohkaista heitä siihen. Tämä edellyttää, että he eivät itse pelkää kuolemasta keskustelemista. Hoitohenkilökunnan herkkyys tulkita ihmisten välistä viestintää ja ilmapiiriä auttaa heitä punnitsemaan avun määrää ja laatua ja tekemään yksilöllisiä ratkaisuja potilas- ja perhekohtaisesti. On tärkeää, että saattohoidossa työskentelevä hoitohenkilökunta on koulutettu potilaan ja perheen kokonaisvaltaiseen auttamiseen, josta vuorovaikutustaidot muodostavat olennaisen osan.

Hyvän kuoleman tavoitteleminen on potilaan, perheenjäsenen ja hoitohenkilökunnan yhteistyötä. Jokainen voi omasta roolistaan käsin miettiä, miten omalla toiminnallaan voi edistää hyvää kuolemaa. On selvää, että hyvä kuolema sisältää myös kärsimystä, luopumista ja surua, mutta se sisältää myös auttamista, hyväksymistä ja elämään suuntautuneisuutta niille, jotka jäävät jatkamaan elämäänsä. Hyvä kuolema ehkäisee kuolevan ihmisen, hänen läheistensä ja hoitohenkilökunnan tarpeiden aliarvioimista ja kuolemaan ajautumista.  

Lähde:

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Tuonelan siskojoutsenet

Rakas, kaunis nuori siskojoutsen on jälleen pois. Tuonelan virta vie siskojamme nyt aivan liian kiihkeästi.
Siskot rakkaat, lentäkää! Muistamme teidät aina. Suremme teitä aina.

Siskoille soikoon Jean Sibelius, Tuonelan joutsen.


Kuvat: Repovesi: Etelä-Suomen jylhin erämaa http://areena.yle.fi/1-2596922 (Snipping Toolilla dokumentin alusta leikattuja kuvia)

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Esitietolomake

Kuusi 31:stä osui ja upposi. Ei huono!? Toivottavasti mikään osuma ei estä ensi syksyyn tulevan Lapin matkani vuoksi siirtyneen rasvansiirto-operaation toteuttamista. Kuoppien täyttämistä on siis vielä tiedossa, sitten on se projekti saatu päätökseensä.
Onneksi on vielä 25 kohtaa, joihin voin ruksia "Ei".