Kesänalusmietteitä

Puhkeavia lehtiä, kukkia, vihreää ruohoa. Tuoreita tuoksuja, lintujen ääniä. Aurinkoa, lämpöä, talviturkin heittämistä. Saunomista, harvoimista, kitkemistä. Siivoamista sisällä ja ulkona. Juhlien valmistelua. Töitä. Elämää kevään ja kesän taitekohdassa.

Ollenkaan itsestään selvää ei ole, että olen pystynyt tekemään, menemään ja nauttimaan kaikista edellä mainituista. Tiedän, että olen poikkeuksellisen onnekas, kun olen selivytynyt kaikista koettelemuksistani hyvässä kunnossa, työ- ja toimintakykyisenä. Kukaan syöpään sairastunut ja muita syöpään sairastuneita tunteva ei elä enää samalla tavoin "kuolemattomana" kuin ennen diagnoosia. Mitä vain voi tapahtua koska vain. Tauti voi levitä salakavalasti ja viedä elämästä jonkun tärkeän osan, montakin.

Se, että ymmärtää olevansa kuolevainen, antaa elämään omanlaisensa lisän. Vaikka arki on arkea syöpään sairastuneellakin, ei se ole itsestään selvää. Ei ole mitenkään harvinaista, että tauti tai siihen liittyvät leikkaukset ja hoidot vievät ainakin jonkun osan elämästä. Liikuntakyvyn menettäminen on kauheaa, nuorelle ihmiselle etenkin. Miten sen voi kestää? Kun tekisi varmasti mieli päästä omin jaloin vielä vaikka minne, ja jos ei pääsekään? Kivut ovat toinen tosi raskas taakka: kivut ovat jatkuessaan todella uuvuttavia, kipulääkkeet turruttavia. Nauttikaa siitä, että pystytte liikkumaan ja tekemään, ihmiset. Nauttikaa.

Sää vaihtui perjantai-iltana. saunan ikkuna raameina.

Minä nautin viime viikonloppuna, kun pääsin viimein pitkän talven ja mökkitauon jälkeen mökille haravoimaan ja saunomaan. Ihan uskomattoman mahtavaa, vaikka hiki virtasikin. Tai ehkä juuri siksi? Minut haravan varressa nähnyt setäni nimittäin sanoi, että en voi olla kovin huonossa kunnossa, kun hikoilen niin paljon! Sillä mittarilla (hien määrällä) mitattuna olen huippukunnossa: hellesäässä haravoiminen collegehousut ja tukisukat jalassa ja tukikorsetti t-paidan alla oli erityisen hikistä hommaa. Hellekesää odotellessa...


PS. Tänään ilmestyneessä Duodecim-lehdessä on Riikka Huovisen kirjoittama asiajuttu (Lääkärin käsikirjan artikkeli) rintasyövästä. Kannattaa lukea vaikka kirjastossa. Minua tosin kiusasivat taas kerran rintasyövän riskit, sillä itselläni ei ole yhtään niistä, eikä monilla, monilla muillakaan. Riskitekijöiksi mainitaan artikkelissa varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, pitkäaikainen hormonikorvaushoito estrogeeni-progestiiniyhdistelmällä, ylipaino, ionisoiva säteily ja runsas alkoholin käyttö. Päin vastoin olin saanut jo kolme lasta ennen kuin täytin 30, imetin kaikkia pitkään, koskaan en ole käyttänyt lisähormoneja - ja nyt sitten ovat vaihdevuodetkin alkaneet todella varhain, 43-vuotiaana! Tsernobyl nousi jälleen mieleen listaa lukiessa...