Ihanaa, tytöt, ihanaa!

Ihan pakko piipahtaa täällä rikkomassa 200. blogikirjoituksen "haamuraja" ja kertomassa jo parina aikaisempanakin vuonna kirjoittamiani Performing Arts (lue: showtanssi) SM-kisatuloksia. Blogini teemahan liittyy nuorimmaiseni entisen tanssijoukkueen nimeen. Kolibrit jäivät jo historiaan, kun suuri osa ryhmän tytöistä vaihtoi aikuisten sarjaan, mutta samassa seurassa tanssitaan edelleen (lue: tyttäreni tanssii, äiti huoltaa ja sponsoroi).

Tämän vuotiset SM-kisat pidettiin Helsingissä viime viikonloppuna. Menimme keskimmäiseni kanssa katsomaan kisoja, kuten aikaisempinakin vuosina (viime vuonna tosin vain ihan lyhyesti, parhaat palat eli hopeamitalifinaali vain). Ja olihan kyllä superjännittävä viikonloppu!

Tampereen tytöt näyttivät pääkaupunkiseudun isojen tanssikoulujen tytöille ja pojille, että osataan sitä täällä kehäkolmosen ulkopuolellakin: kotiin tuomisina kuopuksen pienryhmällä SM-kultamitalit! Lauantai-illan palkintojenjaon jälkeen tyttöjen, valmentajan ja meidän paikalla olleiden läheisten fiilikset olivat vähintään kisahallin katossa - aivan uskomatonta ja mahtavaa! :-)

Sunnuntaina kuopus kisasi vielä junioreiden muodostelmissa (joista kuopuksen ryhmä sai viime vuonna SM-hopeaa) sekä isossa production-muodostelmassa. Mitalisade taukosi mahtavan lauantain jälkeen, hienot pistesijat kuitenkin tuli näistäkin lajeista: Muodostemakisan neljäs sija harmitti aika tavalla, mitalia toivottiin ja siihen uskottiin omassa porukassa kovasti, sillä esitys oli vaikeusasteeltaan paljon haastavampi kuin pari edelle sijoittunutta. Produssa tuomaristo jätti Olympic Gamesit viidensiksi, vaikka esitys oli aivan mielettömän kekseliäs ja hieno - ja esitettiin vieläpä entisellä olympia-areenalla.

Tuore Suomen mestari lähti tänään rippileirille ja Suomen mestarin äiti töihin, aika väsyneinä, mutta onnellisina molemmat. Elämä yllättää välillä oikein kunnolla ja tuo juhlahetkiä. Lasten saavutukset ovat äidinkin saavutuksia. <3

Kuva täältä

Kontrolliaika siirtyi

Radiuksesta soitettiin tänään: lääkäritilanteen vuoksi kaksivuotiskontrollini ei olekaan vielä ennen kesälomaani kesäkuun lopussa, vaan vasta sen jälkeen elokuun alussa. Lomalla yritän kyllä olla ajattelematta asiaa, jos vaan onnistun. Tällainen kontrollikonkarikaan ei totu näihin käynteihin varmaan koskaan.

Jännitys ja pelko ovat mukana aina, vaikka niitä yrittäisi karistaa matkasta. Onneksi ne eivät ole kovin isossa roolissa juuri tällä hetkellä, sillä voin rankoista lääkkeistäni huolimatta - tai niiden ansiosta! - ihan hyvin.

Olin tänään pyörällä töissä (yhteensä melkein 20 km) ja kävin kotimatkalla tunnin jumpassa. Kunto on siis ihan hyvä. Muutenkin on ihan pirteä olo, vaikka viikonlopun juhlinta ja juhlien järkkääminen veivätkin aikataulun aika kireäksi, jumppaankaan en ehtinyt pariin viikkoon.

Lopuksi vielä ihanan kesäinen näkymä työmatkani (pidemmän reitin) varrelta toukokuun puolelta:

Elämä on juhlaa ja arkea

Eilinen päivä oli juhlaa, tarkemmin sanottuna esikoisen valmistujaisjuhlaa aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Gaudeamus igituriakin pääsin laulamaan pitkästä aikaa, kun poika oli painanut tupsulakin päähänsä kolmoistutkinnon kaikki kolme todistusta saatuaan - 13 vuoden urakka on nyt onnellisesti ohi!. Kuohujuomalla skoolattiin vieraiden kanssa monta kertaa päivän aikana; viimeiset vieraat lähtivät vasta kahden maissa yöllä.

Ennen juhlia siivottiin, kokattiin ja leivottiin monenlaista. Tänään on tiskattu, huomenna menen taas töihin ja poika ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin. Aikansa kutakin, juhliakin.

Kaikki meni koko päivän kestäneestä sateesta huolimatta hyvin, ulkokuvia ei tosin koko päivän jatkuneesta sateesta johtuen tarvinnut edes yrittää mennä ottamaan. Tänään paistoikin sitten taas jo aurinko, kuten alla olevasta ruusukuvasta ehkä näkyy. Vähän huonommin näkyy se, että ajoin tänään ikkunan takaa kajastavan nurmikon. Ruusut ovat auennet ja tuoksuvat ihanasti. :-)

"Onni on unelmoida ja
pyrkiä pienestä suureksi.
Onni on ahkeroida ja
tehdä haaveita todeksi."
 
Hyvää kesää kaikille!

PS. Palaan tänne taas kaksivuotiskontrollini jälkeen.