 |
| Kuva: http://www.siskot.info/ |
Isot juhlat tulossa! Helsingissä treffataan lauantaina 17. syyskuuta. Laita ihmeessä heti kalenteriisi! Ja muista seurata Siskojen sivuja...
 |
| Kuva: http://www.siskot.info/ |
maanantai 27. kesäkuuta 2016
Siskopäivä tulee - oletko valmis?
Isot juhlat tulossa! Helsingissä treffataan lauantaina 17. syyskuuta. Laita ihmeessä heti kalenteriisi! Ja muista seurata Siskojen sivuja...
torstai 16. kesäkuuta 2016
keskiviikko 15. kesäkuuta 2016
Tutkimustuloksia taas: tiivis rinta onkin hyvä juttu?
LK Amro Masarwah väittelee perjantaina Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa aiheesta "Rinnan matala tiiviys huonontaa rintasyövän ennustetta". Erittäin mielenkiintoinen väitöskirja jälleen, kannattaa tutustua, etenkin jos aihe on omakohtainen. Tyylilleni uskollisena julkaisen taas väitöstiedotteen täällä blogissani.
Vaikka tiivis rintakudos on tunnettu rintasyövän riskitekijä, rintarauhaskudoksen matala tiiviys puolestaan huonontaa rintasyövän ennustetta. Erityisen huono ennuste on potilailla, joilla on sekä matala rinnan tiiviys että runsaasti hyaluronaania rintasyöpäkudoksessa, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen kandidaatti Amro Masarwahin väitöstutkimus. Käytössä olevaa rintasyövän ennustemallia saatiin tutkimuksessa kehitettyä osuvammaksi lisäämällä siihen uusia ennustetekijöitä.
Vaikka tiivis rintakudos on tunnettu rintasyövän riskitekijä, rintarauhaskudoksen matala tiiviys puolestaan huonontaa rintasyövän ennustetta. Erityisen huono ennuste on potilailla, joilla on sekä matala rinnan tiiviys että runsaasti hyaluronaania rintasyöpäkudoksessa, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen kandidaatti Amro Masarwahin väitöstutkimus. Käytössä olevaa rintasyövän ennustemallia saatiin tutkimuksessa kehitettyä osuvammaksi lisäämällä siihen uusia ennustetekijöitä.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja johtava syy naisten syöpäkuolemiin maailmanlaajuisesti. Tärkeimmät rintasyövän ennustetekijät ovat kasvaimen koko ja erilaistumisaste, leviäminen kainaloimusolmukkeisiin, kasvaimen hormonireseptoristatus ja HER2-positiivisuus. Uusien, aiempaa tarkempien ennusteellisten tekijöiden kehittäminen olisi tarpeen, sillä niillä voi olla tulevaisuudessa merkitystä rintasyöpäpotilaiden yksilöllisen hoidon suunnittelussa.
Rinnan tiiviyden yhteys rintasyövän riskiin on hyvin tiedossa. Naisilla, joilla on erittäin tiivis rauhaskudosrakenne, on 4–6-kertainen riski sairastua rintasyöpään. Rinnan tiiviyden yhteyttä syövän ennusteeseen on kuitenkin tutkittu vasta vähän.
Hyaluronaani on soluväliaineen sokerimolekyyli, joka esiintyy normaalisti lähes kaikissa kudoksissa, ja sen aineenvaihdunta häiriintyy syövässä edistäen syövän etenemistä.
Tutkimuksessa arvioitiin rintakudostiiviyden ja hyaluronaanipitoisuuden sekä niiden yhdistelmän ennusteellista merkitystä rintasyövässä. Tutkimuksessa oli 278 rintasyöpätapausta vuosilta 2002-2008, ja potilaista puolet oli HER2-positiivisia. Rintakudoksen tiiviyden osuutta rinnan pinta-alasta tarkasteltiin mammografiakuvista, joista syöpä oli todettu. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä rintarauhaskudoksen tiiviyden ja muiden tekijöiden vaikutusta taudin ennusteeseen tarkasteltiin runsaan kuuden vuoden seurannassa. Toisessa osatyössä selvitettiin rintarauhaskudoksen tiiviyden, mammografiassa näkyvien kasvaimen morfologisten piirteiden ja hyaluronaanin välistä yhteyttä. Seuranta-aika oli kahdeksan vuotta. Kolmannessa osatyössä arvioitiin yleisimmin käytössä olevan rintasyövän ennustemallin, Nottinghamin prognostisen indeksin, käyttökelpoisuutta, kun sen laskentakaavaan lisättiin uusia ennustetekijöitä, kuten hormonireseptorit, HER2 ja rinnan matala tiiviys.
Tulokset osoittivat, että hyvin matala rintarauhaskudoksen tiiviys oli itsenäinen rintasyövän ennustetta huonontava tekijä sekä tautivapaan että kokonaiselinajan suhteen. Matalaan tiiviyteen liittyi myös kasvainten suurempi aggressiivisuus.
Lisäksi osoitettiin, että jos rinnan tiiviys oli alle 25 prosenttia, hyaluronaanin korkea pitoisuus sekä syöpäsoluissa että kasvainta ympäröivässä tukikudoksessa korreloi tilastollisesti rintasyövän huonoon ennusteeseen ja oli itsenäinen riskitekijä riippumatta HER2-statuksesta. Potilailla, joilla oli sekä matala rinnan tiiviys että runsaasti hyaluronaania rintasyöpäkudoksessa, oli erityisen huono ennuste.
Sisällyttämällä käytössä olevaan rintasyövän ennustemalliin rintojen matala tiiviys ja HER2-positiivisuus muodostettiin uusi ennustemalli, Kuopio-Nottinghamin prognostinen indeksi, jonka ennusteellinen kyky osoittautui paremmaksi kuin alkuperäisessä mallissa.
Lääketieteen kandidaatti Amro Masarwahin väitöskirja Mammographic Breast Density, Tumour Characteristics and the Expression of Hyaluronan as Prognostic Surrogate Markers for Breast Cancer tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Peter B. Dean Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ritva Vanninen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
 | Mammographic
breast density, tumour characteristics and the expression of hyaluronan
as prognostic surrogate markers for breast cancer Masarwah, Amro Itä-Suomen yliopisto, 2016 Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 351
(pdf, 3.8 MB)
Aika ja paikka: 17.6.2016 klo 10, Kuopion yliopistollinen sairaala, Auditorio 1
Lähde: http://www.uef.fi/-/rinnan-matala-tiiviys-huonontaa-rintasyovan-ennustetta |
"Rinnalla" nyt myös verkossa
Kerroin taannoin Rinnalla-kirjan julkkareista, joihin pääsin mukaan monien upeiden siskojen kanssa. Nyt tuo aikanaan paperiversiona julkaistu kirja on myös netissä osoitteessa http://rinnakkain.fi/. Paperiversion voi tilata täältä.
Kannattaa käydä tutustumassa, kirja on todella kauniisti ja viisaasti työstetty. Täyttä asiaa.
Kannattaa käydä tutustumassa, kirja on todella kauniisti ja viisaasti työstetty. Täyttä asiaa.
 |
| Kuva: http://rinnakkain.fi/elamaa-rintasyovan-kanssa/ |
Hyvää kesää kirjasta lainatun perhosen kera!
perjantai 10. kesäkuuta 2016
Mielenkiintoinen väitös tulossa taas!
Liikunnan vaikutus vaihdevuosi-ikäisten naisten elämänlaatuun (Physical training and quality of life among women during menopause) on aiheena 22.6.2016 Tampereen yliopistossa väittelevän TtM Kirsi Mansikkamäen työterveyden alaan kuuluvassa työssä. Ehtisinpä kuulolle! Tässä tiedoksi väitöstiedote teille muillekin. Väitöstilaisuudet avoimia yleisölle.
Physical training and quality of life among women during menopause (Liikunnan vaikutus vaihdevuosi-ikäisten naisten elämänlaatuun)
tarkastetaan 22.6.2016 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.
Vastaväittäjänä on dosentti Helena Taskinen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Clas-Håkan Nygård.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Suositusten mukainen liikunta vähentää vaihdevuosiin liittyviä oireita
Physical training and quality of life among women during menopause (Liikunnan vaikutus vaihdevuosi-ikäisten naisten elämänlaatuun)
tarkastetaan 22.6.2016 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.
Vastaväittäjänä on dosentti Helena Taskinen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Clas-Håkan Nygård.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Suositusten mukainen liikunta vähentää vaihdevuosiin liittyviä oireita
22.6.2016 tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan aerobinen liikunta tarjoaa hyvän vaihtoehdon vaihdevuosioireiden lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Terveystieteiden maisteri Kirsi Mansikkamäen tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveysliikuntasuositusten mukainen liikunta vähentää muun muassa vaihdevuosi-ikäisten naisten masentuneisuutta sekä unta häiritseviä kuumia aaltoja.
Yleisimpiä vaihdevuosien oireita ovat kuumat aallot, mielialan vaihtelut, ärtyneisyys, unihäiriöt sekä selkä- ja lihaskivut. Vaihdevuosien hormonihoito lievittää yksittäisiä oireita, mutta lääkityksen vaikutukset oireisiin ja elämänlaatuun saattavat olla ristiriitaisia eivätkä lääkkeet sovi kaikille.
Liikunnan merkitystä vaihdevuosioireiden hoitoon ja lievitykseen on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Kirsi Mansikkamäen väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että liikunnalla on keskeinen merkitys vaihdevuosi-ikäisten naisten elämässä. Vaihdevuosioireiden lievitystä liikunnan avulla tarkasteltiin Mansikkamäen väitöskirjassa ja sen osajulkaisuissa kyselytutkimuksen ja satunnaistetun harjoittelututkimuksen menetelmin.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että väestön terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla oli vähemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, somaattisia oireita sekä muisti- ja keskittymisongelmia. Lisäksi he kokivat elämänlaatunsa paremmaksi, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa suosituksen mukaisesti.
Kuuden kuukauden mittaisen harjoittelututkimuksen tulosten perusteella säännöllisesti liikuntaa harrastavien vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatu oli parempi ja unta häiritsevien yöllisten kuumien aaltojen määrä oli vähäisempi kuin verrokkiryhmän naisilla. Neljän vuoden seurannassa tutkimustulokset olivat samankaltaiset, sillä harjoitteluryhmän naisilla todettiin liikunnan pitkäaikaisvaikutuksena parempi sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky sekä vähemmän kuumia aaltoja.
Kyselytutkimus suoritettiin vuonna 2012 osana Suomen Syöpärekisterin rintasyöpähanketta. Liikuntaa ja elämänlaatua koskeva kysely oli kohdistettu 49-vuotiaille naisille. Kyselyyn vastasi yhteensä 2606 naista.
Liikuntaharjoittelututkimus ja sen jälkeinen neljän vuoden seurantatutkimus toteutettiin UKK-instituutissa Tampereella vuosina 2009–2013. Harjoittelututkimukseen valittiin 176 vaihdevuosioireista naista, jotka liikkuivat vähäisesti eivätkä käyttäneet hormonikorvaushoitoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka kuuden kuukauden mittainen aerobinen harjoittelujakso vaikutti uneen, elämänlaatuun ja vaihdevuosioireisiin. Liikuntaryhmään kuuluneet naiset ohjeistettiin liikkumaan neljä kertaa viikossa. Harjoittelu sisälsi vähintään kaksi kävely- tai sauvakävelylenkkiä sekä muuta kestävyysliikuntaa. Verrokkiryhmän naiset puolestaan ohjeistettiin pitämään liikuntatottumukset ennallaan.
******
Kirsi Mansikkamäki on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana UKK-instituutissa.
Mansikkamäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2180, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0145-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1679, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0146-0 , ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.
http://www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/tiedote.html?id=117024
Yleisimpiä vaihdevuosien oireita ovat kuumat aallot, mielialan vaihtelut, ärtyneisyys, unihäiriöt sekä selkä- ja lihaskivut. Vaihdevuosien hormonihoito lievittää yksittäisiä oireita, mutta lääkityksen vaikutukset oireisiin ja elämänlaatuun saattavat olla ristiriitaisia eivätkä lääkkeet sovi kaikille.
Liikunnan merkitystä vaihdevuosioireiden hoitoon ja lievitykseen on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Kirsi Mansikkamäen väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että liikunnalla on keskeinen merkitys vaihdevuosi-ikäisten naisten elämässä. Vaihdevuosioireiden lievitystä liikunnan avulla tarkasteltiin Mansikkamäen väitöskirjassa ja sen osajulkaisuissa kyselytutkimuksen ja satunnaistetun harjoittelututkimuksen menetelmin.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että väestön terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla oli vähemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, somaattisia oireita sekä muisti- ja keskittymisongelmia. Lisäksi he kokivat elämänlaatunsa paremmaksi, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa suosituksen mukaisesti.
Kuuden kuukauden mittaisen harjoittelututkimuksen tulosten perusteella säännöllisesti liikuntaa harrastavien vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatu oli parempi ja unta häiritsevien yöllisten kuumien aaltojen määrä oli vähäisempi kuin verrokkiryhmän naisilla. Neljän vuoden seurannassa tutkimustulokset olivat samankaltaiset, sillä harjoitteluryhmän naisilla todettiin liikunnan pitkäaikaisvaikutuksena parempi sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky sekä vähemmän kuumia aaltoja.
Kyselytutkimus suoritettiin vuonna 2012 osana Suomen Syöpärekisterin rintasyöpähanketta. Liikuntaa ja elämänlaatua koskeva kysely oli kohdistettu 49-vuotiaille naisille. Kyselyyn vastasi yhteensä 2606 naista.
Liikuntaharjoittelututkimus ja sen jälkeinen neljän vuoden seurantatutkimus toteutettiin UKK-instituutissa Tampereella vuosina 2009–2013. Harjoittelututkimukseen valittiin 176 vaihdevuosioireista naista, jotka liikkuivat vähäisesti eivätkä käyttäneet hormonikorvaushoitoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka kuuden kuukauden mittainen aerobinen harjoittelujakso vaikutti uneen, elämänlaatuun ja vaihdevuosioireisiin. Liikuntaryhmään kuuluneet naiset ohjeistettiin liikkumaan neljä kertaa viikossa. Harjoittelu sisälsi vähintään kaksi kävely- tai sauvakävelylenkkiä sekä muuta kestävyysliikuntaa. Verrokkiryhmän naiset puolestaan ohjeistettiin pitämään liikuntatottumukset ennallaan.
******
Kirsi Mansikkamäki on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana UKK-instituutissa.
Mansikkamäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2180, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0145-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1679, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0146-0 , ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.
keskiviikko 8. kesäkuuta 2016
Uunituoretta rintasyöpätutkimusrintamalta
Viime viikon perjantaina alkaneessa syöpäkonferenssi ASCOssa (American Society of
Clinical Oncology) on julkaistu lukuisia uusia syöpätutkimuksia. Chicagossa pidettävän konferenssin otsikko on tänä
vuonna Collective Wisdom, kollektiivinen tieto. Sitä juuri syövän hoidossa tarvitaan, sekä tutkijat, lääkärit että me potilaat.
Lähes tuhannen potilaan tutkimus osoitti, että
rintasyöpäpotilaiden kainaloimusolmukkeita ei tarvitse yleensä poistaa,
vaikka syöpä olisi levinnyt vartijaimusolmukkeisiin. Tämä voi merkitä
muutosta hoitokäytäntöihin, sanoo patologian professori Olli Carpén.
Kainaloimusolmukkeiden poisto rintasyöpäpotilaalta ei ole
tarpeellista, vaikka tauti olisi levinnyt vartijaimusolmukkeisiin. Tulos
ilmeni kymmenen vuoden satunnaistetussa seurantatutkimuksessa, jossa
oli mukana yli 900 potilasta.
Tulos saattaa muuttaa rintasyöpäpotilaiden hoitokäytäntöjä ja patologian laboratorion työnkuvaa.
Vartijaimusolmuketutkimus on tärkeä osa rintasyöpäpotilaan hoitoa. Nykykäytännön mukaan potilaalta otetaan leikkauksen aikana näyte, joka toimitetaan saman tien patologian yksikköön tarkastettavaksi niin sanottuun jääleike- eli pikaleiketutkimukseen.
Tulos selviää 30–60 minuutissa. Leikkaussalin työntekijöille aika voi olla tyhjäkäyntiä. Jos vartijaimusolmukkeessa todetaan metastaasi, potilaalta poistetaan myös kainalon muut imusolmukkeet. Jos syöpä ei ole levinnyt, operaatio päättyy.
– Rintasyövän vartijaimusolmuketutkimukset kuormittavat patologian yksiköitä, koska näitä leikkauksia on paljon. Vastauksen odotus hidastaa leikkaustiimin toimintaa ja patologialla tarvitaan lääkärien ja hoitajien päivystysvalmius, kuvaa patologian professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta ja Huslabista.
Patologian päivystyskuormitus vähenisi
ASCOssa julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että kainaloimusolmukkeita ei ole tarpeen poistaa rutiinisti. Paikallisen uusiutumisen tai elinajan välillä ei ollut eroa, poistettiin kainaloimusolmukkeet tai ei. Kaikki tutkimuksen potilaat saivat joka tapauksessa leikkauksen jälkeisen sädehoidon.
Tutkimuksesta on julkaistu aiemmin viiden vuoden seurantatulokset, joissa ei myöskään todettu eroa ryhmien välillä. Tuloksiin on kuitenkin suhtauduttu varauksellisesti, koska rintasyöpä voi uusiutua pitkänkin ajan päästä.
Olli Carpén arvioi, että uudet tulokset voivat johtaa hoitokäytäntöjen muutokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vartijaimusolmukkeet edelleen poistettaisiin, mutta ne tutkittaisiin myöhemmin. Patologian päivystyskuormitus vähenisi ja leikkaussalin henkilökunnan aika vapautuisi muihin tehtäviin poiston jälkeen.
– Nämä ovat tärkeitä asioita sen vuoksi, että patologialle on tulossa koko ajan uusia tutkimuksia. Ainoa tapa ottaa uutta käyttöön resursseja lisäämättä on se, että luovutaan jostain vanhasta, joka ei ehkä enää olekaan mielekästä, Carpén sanoo.
Lähde (suora lainaus):
Minna Pihlava 2016. Helpotusta patologeille ja kirurgeille: kainaloimusolmukkeita ei tarvitse yleensä poistaa. Summa 8.6.2016. https://summa.talentum.fi/article/mu/uusimmat/helpotusta-patologeille-ja-kirurgeille-kainaloimusolmukkeita-ei-tarvitse-yleensa-poistaa/304463
Vartijaimusolmuketutkimus on tärkeä osa rintasyöpäpotilaan hoitoa. Nykykäytännön mukaan potilaalta otetaan leikkauksen aikana näyte, joka toimitetaan saman tien patologian yksikköön tarkastettavaksi niin sanottuun jääleike- eli pikaleiketutkimukseen.
Tulos selviää 30–60 minuutissa. Leikkaussalin työntekijöille aika voi olla tyhjäkäyntiä. Jos vartijaimusolmukkeessa todetaan metastaasi, potilaalta poistetaan myös kainalon muut imusolmukkeet. Jos syöpä ei ole levinnyt, operaatio päättyy.
– Rintasyövän vartijaimusolmuketutkimukset kuormittavat patologian yksiköitä, koska näitä leikkauksia on paljon. Vastauksen odotus hidastaa leikkaustiimin toimintaa ja patologialla tarvitaan lääkärien ja hoitajien päivystysvalmius, kuvaa patologian professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta ja Huslabista.
Patologian päivystyskuormitus vähenisi
ASCOssa julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että kainaloimusolmukkeita ei ole tarpeen poistaa rutiinisti. Paikallisen uusiutumisen tai elinajan välillä ei ollut eroa, poistettiin kainaloimusolmukkeet tai ei. Kaikki tutkimuksen potilaat saivat joka tapauksessa leikkauksen jälkeisen sädehoidon.
Tutkimuksesta on julkaistu aiemmin viiden vuoden seurantatulokset, joissa ei myöskään todettu eroa ryhmien välillä. Tuloksiin on kuitenkin suhtauduttu varauksellisesti, koska rintasyöpä voi uusiutua pitkänkin ajan päästä.
Olli Carpén arvioi, että uudet tulokset voivat johtaa hoitokäytäntöjen muutokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vartijaimusolmukkeet edelleen poistettaisiin, mutta ne tutkittaisiin myöhemmin. Patologian päivystyskuormitus vähenisi ja leikkaussalin henkilökunnan aika vapautuisi muihin tehtäviin poiston jälkeen.
– Nämä ovat tärkeitä asioita sen vuoksi, että patologialle on tulossa koko ajan uusia tutkimuksia. Ainoa tapa ottaa uutta käyttöön resursseja lisäämättä on se, että luovutaan jostain vanhasta, joka ei ehkä enää olekaan mielekästä, Carpén sanoo.
Lähde (suora lainaus):
Minna Pihlava 2016. Helpotusta patologeille ja kirurgeille: kainaloimusolmukkeita ei tarvitse yleensä poistaa. Summa 8.6.2016. https://summa.talentum.fi/article/mu/uusimmat/helpotusta-patologeille-ja-kirurgeille-kainaloimusolmukkeita-ei-tarvitse-yleensa-poistaa/304463
keskiviikko 1. kesäkuuta 2016
Vihreä ja virkeä kevät
Pikainen päivitys pitkästä aikaa. Elämäni on ollut aika kiireistä, työpäivien jälkeen on ollut paljon puuhaa. Reissujakin on riittänyt tänä keväänä niin Suomessa kuin lähinaapureissakin. Ja kesäloma on vasta tulossa!
Pari viikkoa sitten kävin etsimässä "sukujuuriani" Viipurista ja Laatokan Karjalasta sukulaisten kanssa, jotain löysimmekin! Tässä pari otosta matkan varrelta, karumpiakin maisemia oli kyllä tarjolla.
Pari viikkoa sitten kävin etsimässä "sukujuuriani" Viipurista ja Laatokan Karjalasta sukulaisten kanssa, jotain löysimmekin! Tässä pari otosta matkan varrelta, karumpiakin maisemia oli kyllä tarjolla.
 |
| Viipurista löysimme äidin syntymäkodin. |
 | ||
| Viipurin linna; omenapuut kukkivat kaupungissakin.
|
 |
| Kaiken rohkeuteni peliin laittaen uskaltauduin linnan torniin maisemia katsomaan. |
 |
| Kevät on tullut kaupunkiin! |
 | ||
Vaarin kotitilaa etsittiin sateessa. Navetan kivijalka löydettiinkin.
|
 |
| Laatokan Lahdenpohja. |
PS. Golfin alkeiskurssi käyty ja Green Card taskussa: vanha koira on yrittänyt opetella uusia temppuja. Tällainen löytyi tamperelaisesta urheilukaupasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)