maanantai 6. tammikuuta 2014

Syöpä pois syömällä?

Meillä syöpäläisillä syömiseen ja juomiseen taitaa liittyä aina jossain määrin syyllisyyttä ja epätietoisuutta: Olenko saanut syövän syömällä liikaa tai liian vähän jotain? Jos, niin mitä? Jos osaisin vastata näihin aukottomasti, saisin varmasti seuraavan Nobelin palkinnon.

Ostin viime viikolla kirja-alesta Ruokavalio ja syöpä -kirjan, ja olen ahminut sitä harmaiden talvipäivien ratoksi isoja annoksia päivittäin. Toivottavasti tämän ahmimisen vaikutukset olisivat positiivisia, vaikka liikunta onkin ahmimisen vuoksi jäänyt aika vähälle... Kanadalaistutkijoiden jo vuonna 2005 kirjoittama kirja on mielenkiintoinen, joskaan ei varmaan ihan kaikilta osin enää ihan tuore. Perusasiat ovat varmaan kuitenkin ihan ok.:  
Ruokavalio ja syöpä
"Kun todennäköisyys kuolla hain hyökkäykseen on yksi 280 miljoonasta ja lento-onnettomuudessa yksi 3 miljoonasta, on todennäköisyys sairastua syöpään yksi kolmesta. Yleistajuinen teos kertoo, miten ja miksi syöpä syntyy. Millainen on ravitsemuksen merkitys syövän ehkäisyssä ja hoidossa? Miksi tietyt ruoka-aineet - kaalit, sipuli, tomaatti, kurkuma, suklaa, viini ja vihreä tee - ovat syöpäsolujen vihollisia? Miten päivittäisessä elämässä voi pienillä ja suurilla valinnoilla ehkäistä syövän syntyä?" (kirjan nettiesittely)

Tässä muutama oma poimintani kirjasta: 

"Kun ymmärtää, mitä syöpä on, oppii käyttämään hyväksi sen heikkoja kohtia, ja se on helpompi pitää loitolla." (s. 32) "Syöpä johtuu siis aina valkuaisaineiden ja ennen kaikkea entsyymien tuotannossa tapahtuneista virheistä." (s. 33) - Kuulostaa helpolta, eikö vaan? Sitä se ei todellakaan ole, eikä syöpä missään mielessä ole "syöpä", yksi ainoa tauti, vaan syöpäsairauksiin kuuluu satoja keskenään erilaisia tauteja. "Pahan alku ja juuri on solu", kuten kirjassa todetaan (s. 32), ja solujen pahanlaatuiseksi muuttumisessa on samoja lainalaisuuksia, mutta jo pelkästään rintasyövät eroavat toisistaan, kahta tismalleen samanlaista ei ole. Yhteisiä piirteitä löytyy tietenkin, mutta ei kahta ihan samanlaista.

Uusiutunutta tautia koskeva kappale (s. 43) on mielenkiintoinen ja selkeä: "Kemoterapialla syöpä yleensä saadaan pienenemään tai jopa juurittua kokonaan, jolloin hoitovastetta voi pitää hyvänä, mutta syöpä tahtoo valitettavasti uusiutua jonkin ajan kuluttua. Uudet kasvaimet ovat yleensä huono merkki, sillä usein niiden solut ovat kehittäneet vastustuskyvyn aiemmassa hoidossa käytetylle lääkeaineelle ja joissakin tapauksissa myös muille lääkeaineille. Kasvainvaiheeseen ehtineet syöpäsolut ovat näet saavuttaneet erittäin monipuoliset ominaisuudet sopeutuakseen mitä vihamielisimpiin olosuhteisiin. -- Vaikka solumyrkyillä tuhottaisiin 99,9 prosenttia syöpäsoluista, riittää, että yksi ainoa solu ehtii kehittää ominaisuuden, jolla se pystyy vastustamaan lääkeainetta. Kun tämä solu alkaa nyt kloonautua, sen muodostamana uuden kasvaimen solut ovat paljon edellistä syöpäkasvainta vaarallisempia."

Näin siinä on käynyt minullakin pikku hiljaa ensimmäisen sairastumiseni ja hoitojeni jälkeen, etenkin, kun elimistössäni oli vuosikausien ajan tarjolla syöpäsolujen kasvuunsa tarvitsemaa estrogeenia. Ruokavalion, kuten liikunnankin, osuus syövän ennalta ehkäisyssä (myös uusimisen ennalta ehkäisyssä) on varmasti merkittävä, mutta ei täysin kattava, niin ovelia ja vaarallisia syöpäsolut ovat.

Mielenkiintoisimpia Ruokavalio ja syöpä -kirjassa ovat mielestäni soijaan, kaaleihin ja valkosipuliin liittyvät kappaleet. Kaakao, vihreä tee ja punaviini ovat jo moneen kertaan muissa yhteyksissä kaluttuja aiheita. Koska kirja on jo lähes 10 vuotta vanha, haluaisin etsiä netistä ja tietokannoista asiaa käsitteleviä uudempia tutkimuksia, mutta voi olla, etten taida ehtiä enkä jaksaa perehtyä ihan kauhean tarkasti.

Soijasta etsin tänään netistä hieman lisää tutkimuksia, ja löysin yhden suomeksikin referoidun, suunnilleen kirjan ikäluokkaa olevan, jossa on päädytty samanlaisiin päätelmiin kuin kirjassakin (ks. kappaleet "Soijaan liittyvät kiistat", "Soija ja vaihdevuodet" ja "Soija ja rintasyöpä", s. 109-112):

"Tutkimusryhmä varoittaa etenkin rintasyövästä selvinneitä ja perinnöllisesti rintasyövälle alttiita naisia käyttämästä soijaa suurina annoksina. Soijan isoflavoneilla voi nimittäin olla hormoninkaltaisia vaikutuksia. Isoflavonit voivat häiritä naisten elimistön omien naishormonien toimintaa, mutta ne ehkä voivat toisaalta myös edistää viallisten solujen, kuten syöpäsolujen tuhoutumista ja tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää. Soijan ongelmana on se, että sitä voi olla erilaisina määrinä monissa eri ruoka-aineissa, jolloin sen todellisen saannin arviointi on vaikeaa. On kuitenkin saatu viitteitä siitä, että soijan käyttö nuorella iällä saattaisi alentaa riskiä sairastua myöhemmin rintasyöpään. On myös havaittu, että Aasiassa syntyneillä Yhdysvaltoihin muuttaneilla naisilla ilmenee Yhdysvalloissa syntyneitä aasialaisperäisiä vähemmän rintasyöpää. Tämä voisi johtua siitä, että sukupolvien myötä soijankäyttö vähenee ja ruokavalio alkaa ajan myötä muistuttaa yhä enemmän valtaväestön ruokakulttuuria." (Trock ym. 2006) 

Soija-asia ei ole ihan simppeli, mutta olen nyt ymmärtänyt, ettei meidän hormonaalisen rintasyövän sairastaneiden ja vaihdevuosia elävien kannata sännätä syömään soijavalmisteita, etenkään sellaisia, joihin on lisätty isoflavoneja; nuorena syödyt soijaruuat ovat asia erikseen. Kirjan mukaan (s. 111): "Kun tiedetään, että estrogeenit ja progesteroni yhdessä nostavat rintasyöpäriskiä, eräät tutkijat ovatkin esittäneet, että soijan isoflavonit, jotka siis kykenevät sitoutumaan estrogeenireseptoreihin, voisivat edistää rintasyöpäkasvainten kehittymistä naisilla, joiden estrogeenitaso on alhainen ja joilla on rintasyöpä tai joille on rintasyövän jälkeen jäänyt syöpäsoluja."

Törmäsin samalla yhteen ruokavalion merkitystä syövän uusimisessa käsittelevään artikkeliin, jonka mukaan:

"Runsaasti kasviksia, hedelmiä sekä kuituja ja vain vähän rasvaa sisältävä ruokavalio ei näytä pienentävän rintasyövän uusiutumisen riskiä. Tulos perustuu JAMA-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa seurattiin seitsemän vuoden ajan yli 3 000 rintasyövän sairastanutta.

Yhdysvaltalaistutkimukseen osallistuneilla naisilla oli todettu ja hoidettu 18-70 vuoden ikäisenä paikallisesti rajoittunut rintasyöpä. Naiset satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmään.

Interventioryhmään kuuluvat saivat suosituksen sisällyttää päivittäiseen ruokavalioonsa viisi annosta vihanneksia, kolme annosta hedelmiä, annoksen vihannesmehua ja 30 grammaa kuituja. Neuvojen mukaan rasvankulutus sai olla vain 15-20 prosenttia päivän energiatarpeesta. Vertailuryhmälle suositeltiin tavanomaista terveellistä ruokavaliota, joka sisältäisi päivässä yhteensä viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia.

Suositusten todettiin vaikuttavan naisten elintapoihin, sillä interventioryhmään kuuluvat söivät vertailuryhmään nähden selvästi enemmän vihanneksia, hedelmiä, kuituja sekä vähemmän rasvaa.

Seurannan lopussa tutkimustulokset kuitenkin paljastivat, ettei runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältänyt ruokavalio parantanut rintasyöpää sairastaneiden ennustetta. Rintasyöpä oli näet uusiutunut kummassakin ryhmässä saman verran eli lähes viidenneksellä. Vastaavasti kummassakin ryhmässä noin joka kymmenes oli menehtynyt seurannan loppuun mennessä.

Tulos on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmissa epidemiologissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio pienentäisi rintasyöpäriskiä ja runsasrasvainen puolestaan lisäisi sitä."


Tästä aiheesta olisi myös mielenkiintoista etsiä ja löytää muitakin tutkimuksia. Yksi aika hyvä aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia käsittelevä sivusto löytyy täältä.

Nyt pitää lopetella tältä erää, ja lähteä heittämään lasta kuntosalille. Joku sentään liikkuu, vaikka äiti vain ahmii kirjoja ja nettiartikkeleja. :-)


Lähteet:


Richard Beliveau & Denis Gingras 2012. Ruokavalio ja syöpä -syövän ehkäisy ja hoito ravinnon avulla. Otava. (alkuperäisteos vuodelta 2005) 
Soija saattaa ehkäistä rintasyöpää http://www.tohtori.fi/?page=7968085&id=8354432
Bruce J. Trock, Leena Hilakivi-Clarke & Robert Clarke 2006. Meta-Analysis of Soy Intake and Breast Cancer Risk. Journal of the National Cancer Institute 2006;98:459-471. http://jncicancerspectrum.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/jnci;98/7/459 
Terveellinen ruokavalio ei pienennä rintasyövän uusiutumisen vaaraa. http://www.tohtori.fi/?page=7968085&id=5766420


Kannattaa lukea nämäkin, jos aihe kiinnostaa:
 
Anne-Maria Pajari 2012. Ravinto ja syöpä – tämä ainakin tiedetään. Suomen Lääkärilehti 47/2012, s. 3469-3475. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/5726/sll472012-3469.pdf
Anne-Maria Pajari 2010. Kasvisten ja marjojen merkitys syövän ehkäisyssä ja hoidossa. Suomen Lääkärilehti 44/2010, s. 3595-3600.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/5405/1_sll442010-3595.pdf

7 kommenttia:

  1. Kiitos, hyvän koosteen olet saanut aikaiseksi, vaikka tulos taitaa olla "niin tai näin, aina väärin päin". Ilmeisesti ei voida olla varmoja rintasyövän ja ravinnon yhteyksistä, ainakaan niin päin että tietynlainen syöminen syövän kokonaan ehkäisisi. Ehkä tähän vaikuttaa sekin, että rintasyöpiä on erilaisia. Jostain luin aiemmin, että sitä mukaa kun mm. rintasyöpä on lisääntynyt, mahan ja ruokatorven syövät ovat vähentyneet ja jälkimmäiset nimenomaan terveellisempien ruuanvalmistustapojen sekä ravitsemuksen vuoksi. Onhan toisaalta epäilyksiä, että nimenomaan "liian hyvä" ravitsemus insuliininkaltaisine kasvutekijöineen ruokkisi meidän elintasosyöpiämme. Naishormoneihinkin sillä on varmasti vaikutusta...

    Aika ikävä tutkimus tuo, missä ns. terveellisen ravitsemuksen ei todettu suojaavan rintasyövän uusiutumiselta. Luulisi sen kuitenkin vaikuttavan moneen muuhun riskiin, esim. sydän- ja verisuonisairauksiin. Runsaasti kasviksia ja hedelmiä syövillä painonhallinnan pitäisi olla helpompaa - ainakin minulle on sanottu että normaalipainoisuus ehkäisee syövän uusiutumista. Kaipa nämä taustamuuttujat on kuitenkin huomioitu.

    American cancer societyn sivu oli myös hyvä. Lopputulema lienee, että niin mielellään kuin itse kukin söisi ja joisi "oikein", ja varsinkin ohjeistettuna, ei mistään voida olla täysin varmoja. Toisaalta se helpottaakin, sillä aika harva varmaan haluaisi tuhlata rajallisen elämänsä millintarkkoihin syömisrajoituksiin.

    Ainoita selviä asioita syövän uusiutumisen välttämisessä taitavat olla alkoholin ja ylipainon välttäminen sekä fyysinen aktiivisuus. Eivätkä nekään aina riitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta todellakin, ettei oikein mikään normaalimeininki valitettavasti riitä estämään syövän tulemista, toistakaan. Normaali naiseus (estrogeeneineen ja progestereineen) on minun kaupunkilaisjärkeni, biologinkoulutukseni ja kaiken lukemani ja miettimäni mukaan suurin riskitekijä ainakin mitä tulee minun rintasyöpääni.

      Ehdottomasti tehokkainta estohoitoa ovat estrogeenien poistohoidot, uskon minä. Toisaalta ne aiheuttavat elimistöstä estrogeenit poistamalla muita haittoja: pahan kolesterolin lisääntymistä (joka on jo omalla kohdallanikin todettu, valitettavasti), mahdollisia sydäntauteja, osteoporoosia... joiden estämisessä tulevat sitten monipuolinen ravinto ja liikunta suureksi avuksi, hukkaan eivät terveelliset elämäntavat siis mene, vaikka ne eivät syövän torjuntaan yksistään kaikissa tapauksissa riittäisikään.

      Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

      Poista
  2. Juuri näin, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olen myös verisuonisairasta sukua ja kiikun kaakun kolesteroleideni kanssa. Aina on sanottu, että estrogeenini pitää HDL:n ja suhdeluvut riittävän hyvinä. Ja nyt siitä tuli viholliseni. Toisaalta on hieno asia, että hormonipositiivista syöpää voidaan hoitaa tehokkaasti mutta ei aina naurata. Kaiken lisäksi kun sitä on myös perimänsä summa.

    Onneksi kasvispitoista ruokaa ja terveellistä ulkoilmaa on saatavissa ympäri vuoden.

    VastaaPoista
  3. Miten tuliko vastaan vihreää teetä ja inkivääriä? En tiedä mistä nuo ovat iskostuneet mieleeni, että niistä olisi apua...
    Heidi

    VastaaPoista
  4. ja sitten mikä on riittävä määrä kasviksia,

    VastaaPoista
  5. ja kuulemma sitä ei tiedetä että miksi on liikaa estrogeenia, että mistä se tulee

    VastaaPoista