Asia on kuitenkin todella tärkeä: toivon antaminen muille syöpädiagnoosin nuorena saaneille ja saaville. Tauti ei välttämättä vie henkeä (ihan heti ainakaan) eikä tulevaisuutta. Elämä jatkuu syöpädiagnoosin ja -hoitojen jälkeenkin. Toisenkin diagnoosin. Ja toisten hoitojen.
Sain jutun lopullisen tekstin itselleni jo aiemmin, tässä tarinani - ilman kuvia.
Syöpä yllätti, hoito tepsi
Nuori terve nainen oli synnyttänyt kolmesti ja imettänyt,
eikä riskitekijöitä ollut. Silti rintasyöpä tuli − ja vielä kahdesti.
Pieni patti oli oikean rinnan yläosassa. Leena Kiuru huomasi sen suihkussa
ollessaan, ja asia jäi vaivaamaan. Hän varasi ajan Pirkanmaan syöpäyhdistykseltä
ja kävi mammografiassa ja ultraäänitutkimuksessa. Jälkimmäisessä kasvain näkyi
ja siitä otettiin ohutneulanäyte.
Kiuru oli terve 31-vuotias ja kolmen alle kouluikäisen lapsen
äiti, kun hän sai ensimmäisen rintasyöpädiagnoosin liki 20 vuotta sitten.
Minkäänlaisia riskitekijöitä hänellä ei ollut.
−
Sairaus vei mukanaan pienen palan oikeaa rintaa, kainalon imusolmukkeet ja
pitkäksi aikaa tulevaisuudenuskoni. Tein akateemisia projektityöpätkiä ja suunnittelin
väitöskirjaa. Urahaaveet jäivät, sairastuminen sai koko elämän sekaisin. Olin
varma, etten näkisi enää seuraavaa joulua.
Vielä 2000-luvun alkupuolella Taysin potilaat kävivät
syöpähoidoissa Pikonlinnassa Kangasalla. Sinne Kiurukin matkasi, joskus
lapsikolmikon kanssa. Tarvittaessa hoitaja piti huolta 2−6-vuotiaista äidin hoitojen ajan.
Tarkastuksesta jumppaan
Tuli joulu, useitakin jouluja. Sairaus jäi vähitellen muistoksi
muiden muistojen joukkoon. Viiden vuoden ajan Kiuru oli Taysin seurannassa. Sen
jälkeen kontrolleista piti itse huolehtia.
−
Varasin omalääkärin kautta ajan 11-vuotiskontrolliin rintaklinikalle, ensimmäistä
kertaa se ei pelottanut. Kun mammografiassa otettiin ylimääräinen kuva lääkärin
pyynnöstä, alkoi hirveä jännitys.
Ultrassa selvisi, että jo leikatusta rinnasta löytyi kaksi
tähtimäistä tiivistymää. Ne näyttivät lääkärin mielestä syöpäkasvaimilta. Paksuneulanäytteet
lähetettiin patologille.
Toisella kerralla Kiuru oli 42-vuotias kolmen teinin
yksinhuoltaja. Syövän uusiutuessa yksi vaikeimmista asioista oli kertoa siitä
lapsille.
−
Koko rinta leikattiin pois, vaihtoehtoja ei ollut. Pieniä kasvaimia löytyi lopulta
neljä.
Kiuru pääsi karkauspäivänä sairaalasta kotiin, maaliskuisen
lopputarkastuksen jälkeen hän lähti illalla jumppaan ja huhtikuussa ladut
kutsuivat.
Yhdessä syöpäsiskojen kanssa
Hoitojenkin aikana Kiuru harrasti liikuntaa heti, kun
sai luvan. Sytostaatit eivät estäneet pyöräilyä ja jumppaa. Harrastuksiin
kuuluvat myös teatteri, konsertit ja lukeminen. Lisäksi Kiuru on saanut voimaa
vertaistuesta.
−
Ilman syöpäsiskojen tukea kaikki olisi ollut raskaampaa. Olen saanut paljon
tietoa, kokemuksia, mustaa huumoria, uusia ystäviä ja mukavia, mutta surullisiakin
muistoja. Kuvitelma kuolemattomuudesta on vuosien varrella kadonnut.
Toisen syöpäleikkauksen aattona Kiuru aloitti blogin Olipa kerran rintasyöpä, joka on ollut
henkireikänä. Se on auttanut jäsentämään omaa sairautta ja jakamaan tietoa
muille sairastuneille. Ulkopuolisillekin kokemuksellisen tiedon tarve on ollut
ilmeinen: blogia on luettu yli puoli miljoonaa kertaa.
−
Kukaan rintasyövän sairastunut ei saa koskaan terveen papereita: sairaus voi
uusia vielä monienkin vuosien päästä ja kontrolleissa on käytävä koko
loppuelämä. Mutta Taysin hoitoihin olen ollut tosi tyytyväinen: ihanat hoitajat
ja lääkärit. Ei mitään valittamista!
Yksilöllisiä hoitoja kattavassa hoitoketjussa
Apulaisylilääkäri Maarit
Bärlund syöpätautien poliklinikalta vertaa rintasyöpää autoon:
yleiskäsitteen alla on monia erityyppisiä rintasyöpiä ja merkkejä. Rintasyöpäpotilaita
hoidetaan Taysissa mahdollisimman yksilöllisesti.
− Asiat
käsitellään ennen ja jälkeen leikkauksen moniammatillisen työryhmän
kokouksessa, jossa potilaalle laaditaan paras mahdollinen hoitosuositus. Siitä keskustellaan
lääkärin vastaanotolla, ja yhdessä potilaan kanssa tehdään lopullinen
hoitopäätös.
Osalle potilaista riittää pelkkä leikkaus. Joillekuille taas
suositellaan leikkauksen lisäksi solunsalpaajahoitoja, sädehoitoa ja
hormonihoitoa. Niillä pyritään estämään rintasyövän uusiutumista.
Kirurgia on kehittynyt entistä enemmän rintaa ja kainalon
imusolmukkeita säästävään suuntaan. Lisäksi hyödynnetään leikkaustekniikoita,
joilla pystytään muotoilemaan rintaa kauniin malliseksi.
− Kerralla
kuntoon, summaa Bärlund.
Lääkehoidot ovat kehittyneet ja yksilöityneet viimeisen kymmenen
vuoden aikana. Tutkimuspuolellakin tapahtuu koko ajan. Kokonaisuudessaan syövän
hoito on muuttunut potilaskeskeiseksi, ja siksi potilaat osallistuvat hoitoketjun
suunnitteluun. Bärlund toteaa, että on ollut lottovoitto saada potilaat mukaan
toimintaan.
Tavoitteena on se, että hoidon tarkoituksenmukaisuus ja
sujuvuus turvataan yli organisaatiorajojen. Myös asiakasnäkökulma huomioidaan.
− Hoitoketjua on
päivitetty moniammatillisena yhteistyönä, mukana on ollut niin
perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon edustajia ja potilaita sekä
muun muassa fysioterapeutteja ja kuntoutusohjaaja, kertoo kehittämiskoordinaattori
Sari-Marja Hytönen.
Leena Kiuru oli yhtenä kokemusasiantuntijana hoitoketjun
työryhmässä.
− On arvokasta
päästä vaikuttamaan ja tuomaan esille potilaan näkökulmaa. Koin, että meitä
kolmea rintasyöpäpotilasta aidosti kuunneltiin. Kokosin vertaistukilinkkejä ja
toimme esiin esimerkiksi sen, että lääketieteen termit on kerrottava
kansankielellä.
Hytösen mukaan rintasyöpäpotilaan
hoitoketju julkaistaan keväällä Duodecimin Terveysportissa, jonne on pääsy myös
Taysin verkkosivuilta.
Leenan hoitopolku
MARRAS−JOULUKUU
2000
Kiuru löytää rinnastaan patin ja käy mammografiassa
sekä ultraäänitutkimuksessa. Kyhmystä otetaan ohutneulanäyte. Kiuru saa rintasyöpädiagnoosin
joulukuussa.
TAMMI−HELMIKUU
2001
Leikkaus on heti vuoden alussa: rinnasta poistetaan
pieni pala ja kainalon imusolmukkeet tyhjennetään. Kuukauden päästä alkavat
sytostaattihoidot.
KEVÄT−SYYS
2001
Kiuru saa sytostaatteja kolmen viikon sykleinä kolmen
kuukauden ajan ja sen jälkeen sädehoitoa 25 kertaa. Antiestrogeenihoito
aloitetaan syksyllä. Hormonihoito jatkuu viisi vuotta, sen tarkoitus on puolittaa
taudin uusiutumisriski.
HELMIKUU 2012
Kiuru käy rutiinikontrollissa, jossa selviää syövän
uusiutuneen. Koko rinta leikataan pois.
KEVÄT−SYYS
2012
Sytostaattihoidot alkavat ja jatkuvat elokuulle. Niitä seuraavat
hormonaaliset hoidot.
MAALISKUU 2014
Taysissa tehdään korjausleikkaus osana syövänhoitoa.
Uusi rinta syntyy vatsakielekkeestä.
Lähde:
Tarja Västilä 2019. Syöpä yllätti, hoito tepsi. Terve Pirkanmaa. Sairaanhoitopiirin lehti pirkanmaalaisille 1/2019, s. 4-7.
https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Sairaanhoitopiirin_julkaisut/Terve_Pirkanmaa
Lue myös Taysin tiedote hoitoketjun uudistamisesta:
Rintasyöpäpotilaan hoitoketju uudistettu. Taysin tiedote 8.4.2019. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Hoitoketjut/Rintasyopapotilaan_hoitoketju_uudistettu(87265)