Kontrolli numero 2 onnellisesti ohi!

Kolmivuotiskontrolliuutiset ovat siis hyviä, paitsi lannerangan osalta, jossa luuston tiheys indikoi osteopeniaa eli lantion luusto on jonkun verran haurastunut. Onneksi ei sentään osteoporoosiin asti. Osin sydänvaivoista, osin osteopeniasta ja osin kolme vuotta sitten annetusta jatkohoito-ohjeesta johtuen ensi viikolla vaihtuu letrotsoli tamofeeniin. Samalla jäävät Procren-piikit historiaan. 

Tamot ovat minulle jo vanhastaan tuttu lääke, jonka ei pitäisi olla yhtä rankka keholle kuin nämä nykyiset ovat olleet. Toivottavasti. Ainakin sydän ja luusto tulevat kiittämään lääkkeen vaihtamisesta, kuten Lancetissa julkaistusta kuvastakin ilmenee. :-)

http://www.download.thelancet.com/journals/lanonc/article/PIIS1470-2045%2802%2900711-8/fulltext

Tämän vuoden tammikuussa ilmestyneessä Duodecim-lehdessä oli myös tosi hyvä artikkeli rintasyövän liitännäislääkehoidoista, myös tamoista, ja pääosin hyvin positiivisia asioita: "Tamoksifeeni on antiestrogeeni, jota on käytetty rintasyövän hoidossa yli 30 vuotta. Tamoksifeeni soveltuu kaikenikäisille ja on standardihoito premenopausaalisille potilaille. Se sitoutuu syöpäsolun estrogeenireseptoriin ja estää estrogeenin vaikutuksen. Sitä käytetään 20 mg:n vuorokausiannoksena yleensä viiden vuoden ajan (1, 2). Tamoksifeeni saattaa aiheuttaa hikoilua, kuumia aaltoja ja painon nousua. Vakavimmat haitat ovat laskimotukosriski ja kohdun endometriumkarsinoomariski (2). Vakavien haittojen vaara on kuitenkin vain muutaman prosentin suuruinen. Jos potilaalle suunnitellaan elektiivistä leikkausta, suositellaan tamoksifeenilääkitys tauotettavaksi noin neljä viikkoa ennen leikkausta tukosriskin takia. Sairastettu laskimotukos on vasta-aihe. Tamoksifeeni käyttäytyy joko antiestrogeenisesti tai estrogeenisesti kohdekudoksen mukaan. Tamoksifeenin vaikutus on estrogeeninen valtimon seinämässä ja luustossa, se vaikuttaa pääosin edullisesti lipidiprofiiliin ja saattaa suojata iskeemisiltä sydänsairauksilta. Postmenopausaalisilla potilailla tamoksifeeni ei aiheuta osteoporoosia vaan saattaa parantaa luun tiheyttä. Premenopausaalisten potilaiden luuston tiheyttä tamoksifeenihoito ei kuitenkaan juuri muuta." - Onneksi ei myöskään heikompaan suuntaan!

Seuraava kontrolli sitten ensi vuonna, meidän kakkoskierrosta käyvien onni on päästä kontrolliin joka vuosi. Loppuun vielä pieni "kevennys" erään jenkkisiskon blogista:

Lähde:
 

Riikka Huovinen, Päivi Auvinen, Johanna Mattson ja Heikki Joensuu 2015. Rintasyövän liitännäislääkehoidot. Duodecim 2015;131(1):23-28. (Tekstissä suluissa olevat numerot viittaavat artikkelin lähdeluetteloon)

BRA DAY Tampereella 21.10.2015

Tervetuloa mukaan! 

Lue lisää: http://www.bradayfinland.com.auttaa.fi/

Kontrollista kontrolliin

Ensimmäinen takana, toinen tulossa. Toivottavasti toinen menisi ensimmäistä eli sydänkontrollia paremmin. Rytmi on pysynyt kääntämisen jälkeen sinusrytmissä, mutta vajaatoiminta-arvot (EF eli ejektiofraktio ja vajaatoiminnasta kertova labra-arvo pro-PNB) eivät ole elokuun alusta juurikaan parantuneet: EF on vain noin 35-40 % ja pro-PNB edelleen yli 5000 eli huimasti yli viitearvon (minun ikäiselläni naisella alle 155 ng/l) .

Kovin vajaa on sydämeni pumppausteho edelleen, vaikka olo onkin jo melkoisen paljon kesäistä parempi. Ilmeisesti hitaasti tullut vaiva myös korjaantuu hitaasti. Ja vaatii lisätutkimuksia: odottelen nyt seuraavaksi kutsuja sekä sydämen varjoaine- että magneettikuvauksiin.

Lääkitystäkin rukattiin: digoksiini, Furesis ja Xarelto joutavat jäähylle, asperiinin sisarlääke Primaspan tulee uutena mukaan dosettiini. ACE-estäjä (Losatrix) ja beetasalpaaja (Bisoprolol) jatkunevat loppuikäni, kuten Primaspankin.

Liikuntaa saan aloittaa tai jatkaa, miten sen nyt ajattelee. Jumppaan en ole vielä ehtinyt, mutta ehkäpä ensi viikolla jo ehdin kokeilemaan. Kotityöt ovat hyvää hyötyliikuntaa, pihahommat etenkin (kuten kuvasta näkyy, saappaat ovat olleet ahkerassa käytössä!). Niihin olen satsannut tähän asti, ja lenkilläkin olen vähän käynyt, oikein sauvojen kanssa. Ehkä tämä kunto tästä taas pikku hiljaa paranee. Minun arvoillani (ensimmäisessä kappaleessa mainituilla) joku toinen voi lääkärin mukaan olla ihan petipotilas, minä sentään jaksan vaikka mitä.

Nyt sitten toisen eli onkologian kontrollin aiheuttamaa jännitystä sietämään ja unta etsimään.

Mukavaa alkavaa viikkoa!


PS. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan Kai Kiilavuoren (2014) artikkelin "Liikunta ja sydämen vajaatoiminta": http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00017