Energia on kyky tehdä työtä

Näin meille muinoin 1900-luvulla koulussa opetettiin. Nyt tämä vanha viisaus on tullut taas jostain mieleen - lomalla! Muistikuva heräsi varmaan lomani aluksi lukemastani Taltuta kiire -kirjasta (Salminen & Heiskanen 2009), jossa monia mielenkiintoisia juttuja, mutta myös aika puisevia. Suosittelen lukemaan harppoen tylsät listaukset yli nopeasti silmäillen. Sivulta 30 alkava energiaa käsittelevä kappale sen sijaan kannattaa lukea ajatuksella.

"Ilman energiaa emme saa mitään aikaan." Näinhän se on. Huomasin sen itsekin viime kesänä: en jaksanut edes ajatella isompiin rutiinikesähommiini tarttumista. Tänä kesänä olen saanut niitä taas tehdyksi: eilen puhdistimme talon rännit keskimmäisen kanssa, tänään on lomapäivän ratoksi tarkoitus aloittaa (ja ehkä lopettaakin, jos sää sallii) pihakalusteiden puhdistamis- ja öljyämisprojekti. Energiaa on taas entiseen malliin: pyykkikonekin pyörii taas heti aamusta.

"Mitä enemmän energiaa kykenemme kehittämään, sitä tehokkaammin pystymme toimimaan silloin, kun on tekemisen aika. Kapasiteettiaan voi ja kannattaa kehittää, sillä se ei ole rajallinen resurssi, kuten aika." Kuulostaa järkevältä: hyvässä kunnossa jaksaa paremmin silloin, kun pitää jaksaa, ja jää toisaalta aikaa tehdä myös kaikkea mukavaa ja rentoutua, kun kaikki aika ei kulu pakkotöiden tekemiseen.

Kirjoittajien siteeraamien Loehrin ja Schwartzin mukaan ihmisellä on neljäntyyppistä energiaa: fyysistä energiaa, tunne-energiaa, mielen energiaa ja henkistä energiaa:

1. Fyysinen energia (physical energy) on kaiken pohja: jos fysiikka ei ole kunnossa, kuku sietää paineita ja keskittyä asioihin heikkenee. Se rakentuu neljästä osa-alueesta: hapenottokyvystä ja lihaskunnosta, ravinnosta, unen määrästä ja laadusta sekä uusiutumisesta. Hyvin hoidettu keho tuottaa energiaa käyttöömme. Kuntoilu kannattaa. Tämän olen huomannut itsekin, hyvä toimintakyky on kaiken aa ja oo.
2. Tunne-energia (emotional energy) määrittelee sen, miten motivoituneesti teemme tehtävämme: innostuneessa ja motivoituneessa tunnetilassa saadamme paljon aikaan, väsyneinä ja masentuneina emme saa tehdyksi paljonkaan. Tylsistyneisyys ja pakonomaisuus suorastaan kuluttavat voimavarojamme. Eri ihmiset innostuvat eri asioista ja saavat itselleen energiaa eri asioista. Olisikin hyvä tunnistaa omat innoituksen lähteensä: miten saa parhaiten ladattua akkuja, jotta jaksaa taas. Motivaatio ei useinkaan synny palkasta tai muista taloudellisista tekijöistä, vaan jostain ihan muista. Itse innostun välillä vähän liiankin herkästi...
3. Mielen energia (mental energy) kumpuaa ajatuksistamme: se auttaa keskittämään huomion tärkeinä pitämiimme asioihin, organisoimaan elämäämme ja suunnittelemaan ajankäyttöämme realisitisesti. Yksinhuoltajana, lapsista ja kaikenlaisista muista asioista yksin huolehtivana ja yksin vastaavana tämä energia on äärimmäisen arvokasta, ja sitäkin pystyy onneksi kehittämään. Asioiden priorisoiminen on elinehto yksinhuoltajana pärjäämisessä, äitinä pärjäämisessä yleensäkin. Ajankäyttöäkin kannattaa suunnitella - niin, että jättää myös "tyhjää aikaa" itselleen! - ja opetellä lyömään tarvittaessa monta kärpästä yhdellä iskulla.
4. Henkinen energia (spiritual energy) kumpuaa merkityksellisyyden kokemuksesta: kun ihmisellä on selkeitä tavoitteita ja tarjoitusta elämässään, hän selviytyy. Myös tässä kirjassa viitattiin edellisessä kirjoituksessani mainitsemaan logoterapiaan ja Viktor Frankliin: keskitysleirillä selviytyivät parhaiten ne, jotka halusivat elää jonkun ihmisen tai asian vuoksi. Arvot ja periaatteet ovat myös osa tätä energian lajia: kun tuntee omat arvonsa ja toimii niiden mukaan, hallitsee elämäänsä paremmin: "Varmuus oman tekemisen merkityksestä synnyttää elämänhallinnan tunteen, joka on yksi hyvinvoinnin avaimista." Näin se tosiaan on. 

Eri energialajit vaikuttavat toisiinsa ja heijastuvat kaikkeen, mitä teemme. Kun keho voi huonosti, myös tunteet muuttuvat usein negatiivisiksi eikä ajatuskaan kulje: terve sielu terveessä ruumiissa. Energian nelikenttää (s. 35) ja suorittamisen ja palautumisen vuorovaikutusta (s .36) kuvaavat kuviot ovat tosi hyviä: positiivista energiaa syntyy sekä korkean suoritustason alueella että palautumisalueella. Loma ja lyhyemmät lepohetket ovat tosi tärkeitä, ei vain innostuneinkaan työn tekeminen.

Nyt, kun oma lomani on vielä melkein kokonaan edessäpäin, aion keskittyä paitsi työstä, myös viime vuoden sairastamisesta palautumiseen. Palautumiseen on onneksi monenlaisia keinoja: paljon ulkoilua, saunomista ja uimista, pieniä kotityöprojekteja (sain jo maanantaina pakastettua ensi talven mansikat!), pikkuisen matkustelua ja juhlia sekä paljon arkisia kokkailuja, pyykkäilyjä ym. Lukeminen kannattaa myös lomalla: suunnitelmissa on mm. dekkareita, runoja ja naistenlehtiä lepolassessa tai laiturilla. Tänään ovat vuorossa pyykit ja pihakalusteet, jotka jäivät jostain syystä viime kesänä vaille öljyhoitoaan.

Lähde:

Jari Salminen & Pirita Heiskanen 2009. Taltuta kiire. Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Talentum.