Ihanaa, tytöt, ihanaa!

Ihan pakko piipahtaa täällä rikkomassa 200. blogikirjoituksen "haamuraja" ja kertomassa jo parina aikaisempanakin vuonna kirjoittamiani Performing Arts (lue: showtanssi) SM-kisatuloksia. Blogini teemahan liittyy nuorimmaiseni entisen tanssijoukkueen nimeen. Kolibrit jäivät jo historiaan, kun suuri osa ryhmän tytöistä vaihtoi aikuisten sarjaan, mutta samassa seurassa tanssitaan edelleen (lue: tyttäreni tanssii, äiti huoltaa ja sponsoroi).

Tämän vuotiset SM-kisat pidettiin Helsingissä viime viikonloppuna. Menimme keskimmäiseni kanssa katsomaan kisoja, kuten aikaisempinakin vuosina (viime vuonna tosin vain ihan lyhyesti, parhaat palat eli hopeamitalifinaali vain). Ja olihan kyllä superjännittävä viikonloppu!

Tampereen tytöt näyttivät pääkaupunkiseudun isojen tanssikoulujen tytöille ja pojille, että osataan sitä täällä kehäkolmosen ulkopuolellakin: kotiin tuomisina kuopuksen pienryhmällä SM-kultamitalit! Lauantai-illan palkintojenjaon jälkeen tyttöjen, valmentajan ja meidän paikalla olleiden läheisten fiilikset olivat vähintään kisahallin katossa - aivan uskomatonta ja mahtavaa! :-)

Sunnuntaina kuopus kisasi vielä junioreiden muodostelmissa (joista kuopuksen ryhmä sai viime vuonna SM-hopeaa) sekä isossa production-muodostelmassa. Mitalisade taukosi mahtavan lauantain jälkeen, hienot pistesijat kuitenkin tuli näistäkin lajeista: Muodostemakisan neljäs sija harmitti aika tavalla, mitalia toivottiin ja siihen uskottiin omassa porukassa kovasti, sillä esitys oli vaikeusasteeltaan paljon haastavampi kuin pari edelle sijoittunutta. Produssa tuomaristo jätti Olympic Gamesit viidensiksi, vaikka esitys oli aivan mielettömän kekseliäs ja hieno - ja esitettiin vieläpä entisellä olympia-areenalla.

Tuore Suomen mestari lähti tänään rippileirille ja Suomen mestarin äiti töihin, aika väsyneinä, mutta onnellisina molemmat. Elämä yllättää välillä oikein kunnolla ja tuo juhlahetkiä. Lasten saavutukset ovat äidinkin saavutuksia. <3

Kuva täältä