Helmikuussa 2012 42-vuotiaana rintasyöpään sairastuneen kolmen teinin yh-äidin kokemuksia ja ajatuksia taudista, jonka vastoin kaikkia yleisesti tunnettuja riskitekijöitä sain nyt jo toistamiseen. Ekalla kerralla olin 31 ja kolmen pienen lapsen äiti: esikoinen eskarissa, kuopus ei kahtakaan.
Kirjoitan toisaalta ajatuksiani selkeyttääkseni, toisaalta siksi, että "Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru puoli surua."
maanantai 29. helmikuuta 2016
Neljä vuotta...
... leikkauksesta ja blogin aloittamisesta tuli täyteen ihan varkain. Tänään on jälleen karkauspäivä: tasan neljä vuotta siitä, kun "karkasin" sairaalasta ablaatioleikkauksen jälkeen. Aika lentää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti