Ja matka jatkuu...

"... Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen..." laulavat iloiset velikullat Jare ja VilleGalle. Me syöpään sairastuneet emme tiedä, mihin ja miten kauan. Syöpä on matka, jolle kukaan meistä ei halunnut ja joka jatkuu... - onneksi usein aika pitkäänkin. Matka, jolle voi tulla uusia mutkia ja mäkiä vastaan minä päivänä tahansa. Oma matkani alkoi jo 19 vuotta sitten, ja jatkuu yhä.

Taisteluita eivät syöpäpotilaat sen sijaan käy, häviä tai voita. Ei kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa mahasyöpään sairastunut ja tällä viikolla menehtynyt syöpäsisko Maarit Feldt-Rantakaan, jonka syöpämatkasta tiedotusvälineet ovat lähipäivinä uutisoineet.

Syövästä on kirjoitettu paljon, moneen tyyliin ja sävyyn, monenlaista kieltä ja sanastoa käyttäen. Olen itsekin lukenut paljon. Tutkimustietoa, popularisoitua tietoa, nettiartikkeleita, syöpälehtiä, naistenlehtien juttuja, runoja, romaaneita... Asia on tärkeä, ja siitä pitääkin kirjoittaa ja puhua, mutta ei vääränlaisia termejä käyttäen.

Syöpäjärjestöjen kuukausi sitten ilmestyneessä blogitekstissä (Ruuth 2019) kerrotaan taistelutermien aiheuttavan potilaille ja heidän läheisilleen mielipahaa ja ärtymystä. Blogissa siteerattu tutkimus osoittaa, että taistelutermien käyttö voi aiheuttaa todellista vahinkoa ihmisten terveydelle:

"-- Tutkimuksiin osallistui lähes tuhat tervettä vapaaehtoista. Tavoitteena oli selvittää, miten syövästä ja sen hoidosta kertovan tekstin sävy vaikutti heidän mielikuviinsa syövästä. Osallistujille muun muassa annettiin luettavaksi otteita teksteistä, joissa syöpää ja sen hoitoa kuvailtiin joko matkana tai taisteluna. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa teksti sisälsi sotaan liittyviä termejä kuten hyökkäys, taistelu ja valtaaminen. Lisäksi osallistujille annettiin tekstejä, jotka kertoivat asiasta neutraalisti ilman kielikuvia. Tutkimuksissa kävi ilmi, että taistelutermein väritettyjä tekstejä lukeneet pitivät syövän hoitoa huomattavasti vaikeampana kuin he, jotka olivat lukeneet muita tekstejä. Lisäksi sotaisat kielikuvat vahvistivat ihmisten mielikuvia syövän kohtalonomaisuudesta. Syöpä ikään kuin koituu joka tapauksessa joidenkin kohtaloksi, vaikka he tekisivät kaikkensa sen ehkäisemiseksi." (Ruuth 2019)

Sotaisat taistelutermit ovat turhia ja tuhoisia, eikä niitä liitetä muihinkaan sairauksiin: sydäninfarktipotilas ei selviä omasta "sodastaan" sen enempää kuin syöpäpotilas kuolee huonosti syöpäänsä vastaan "taisteltuaan". "People who die from cancer have not died because they didn’t try hard enough. This research should give pause for thought to organisations who continue to use war terminology. The language we choose has profound consequences.” (Sample 2019)

Matka on huomattavasti parempi rinnastus: kun joudut syöpämatkalle, voit vain yrittää pitää osaltasi kiinni elämästä ja toivoa matkan jatkuvan mahdollisimman onnellisesti ja kuopattomasti. Matkan pituus ei ole läheskään aina tärkein tavoite, elämän laatu loppumatkan aikana on paljon tärkeämpää.


Lähde:

Jaana Ruuth 2019. Sattuvat sanat, osuvat termit. Suomen Syöpäjärjestöt 30.10.2019. https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/blogit/sattuvat-sanat-osuvat-termit/
Ian Sample 2019. 'War on cancer' metaphors may do harm, research show. The Guardian 10.8.2019. https://www.theguardian.com/society/2019/aug/10/war-cancer-metaphors-harm-research-shows (The Guardianin juttu Ruuthin siteeraamasta tutkimuksesta)