maanantai 2. syyskuuta 2013

Tervehdys Punkaharjulta!

Kuntoutusviikko pyörähti sitten iloisesti käyntiin yhteensä kymmenen syöpänaisen voimin. Nyt pieni hengähdys- ja lounastauko, sitten jatkuu taas melkoisen hengästyttävä ohjelma. Lepolomaa ei kuntoutus siis todellakaan ole, vaikka lomana tämän ajattelinkin ottaa.

Heti aamutuimaan (klo 8.00) pääsin jo henkilökohtaiseen puolen tunnin juttelutuokiooni työterveyshoitajan kanssa ja sain mietittäväkseni ja täytettäväkseni tavoitepaperit. Aika selkeinä olivat tavoitteet onneksi mielessä jo tänne tullessa:

1.)  Hengähdystauko arjesta, työstä ja kotihommista, valmiiseen ruokapöytään istahtamista, omaa aikaa, liikuntaa kauniissa maisemissa... Ideoita työssä ja arjessa jaksamiseen. Meillä on kurssin aikana kaksikin psykologin pitämää keskusteluluentoa, joiden aikana luulisi uusia ajatuksia heräävän ja vaihtuvan myös siskojen kesken. Me "nuoret" (alle 68-vuotiaiden kurssilla siis ollaan...) kun joudumme venymään vaikka mihin vielä pitkään. Jäykillä jäsenillä venyminen ja joustaminen on välillä aika haastavaa...

2.) Tietoa, tietoa, enemmän tietoa! Tällä kertaa antoisimmalta vaikuttaa torstai-illan kolmituntinen plastiikkakirurgin luentosessio. Saamme tänne Savonlinnassa vastaanottoaan pitävän kokeneen konkarin, jolta pääsee myös kyselemään kaikenlaista mahdollista ja mahdotonta. Tuskin maltan odottaa! Kiinnostukseni heräsi entisestään, kun kuulin hänen tekevän parhaillaan väitöskirjaansa juuri rintasyöpäpotilaiden rekonstruktioihin liittyen. Loistavaa!

3.) Uusia upeita maisemia, nautintoja ja erilaista elämää! Kauniit harjumaisemat houkuttelevat ulkoilemaan, kummeiltani täydellisenä ja erittäin mukavana yllätyksenä saamaani jalkahoitoa maltan tuskin odottaa. Mielenkiintoisia tutustumiskohteitakin on ihan kävelyetäisyydellä useita, Harjutien maisemien lisäksi mm. metsämuseo Lusto, jonne yritämme ennättää myös viikon aikana, tiukasta ohjelmasta huolimatta. Ei hullumpaa siis tiedossa ollenkaan.

Näihin kansallismaisemiin voisin hyvin palata joskus myöhemminkin!
Kuva: https://www.facebook.com/kruunupuisto?fref=ts

2 kommenttia:

  1. Juu ihanaa on. Sää suosii ja ihana porukka.
    Eilen aamulla unohtui 7 kk:een ensimmäisen kerran ottaa Tamofen aamulla. Kahdessa päivässä ylikuntoon???
    Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! :-) Vielä on kesää jäljellä.

      Mulla unohtui myös yhden kerran aikanaan: 11.9.2001 en muistanut tamofeenia, kun katselin tornien kaatumista. Tämä on lähes yhtä järistyttävää??

      PS. Nyt on sitten kävelty, fillaroitu ja ajeltu Punkaharjun Harjutiellä (alakuva). Muun muassa. Huomenna mm. plastiikkakirurgin luento, perjantaina kotiin.

      Poista