"Bisfosfonaatteja käytetään osteoporoosin hoitoon ja luustoon levinneissä syöpätaudeissa tukihoitona vähentämään metastaasikipuja, patologisia murtumia, ortopedisen kirurgian ja sädehoidon tarvetta sekä hyperkalsemiaa. Luustolääkkeitä on tutkittu myös rintasyövän liitännäislääkehoidon osana, jolloin niiden tarkoituksena on estää osteoporoosia ja parantaa syövän ennustetta." - Erittäin mielenkiintoista, ja menee minun järkeeni. En ole itse käyttänyt luuston vahvana pitämiseksi muita "lääkkeitä" kuin Kalcipos-D:tä ja liikuntaa, jotka eivät ole lääkkeitä varsinaisesti kumpikaan.
"Rintasyöpäleikkauksen jälkeen lähes kaikki potilaat saavat syövän uusiutumisvaaraa vähentäviä
solunsalpaajahoitoja, hormonaalisia hoitoja tai molempia. Premenopausaalisille naisille solunsalpaajahoito aiheuttaa
usein kuukautiskierron häiriöitä, aikaistaa vaihdevuosi-ikää ja siten altistaa osteoporoosille. Postmenopausaalisilla
naisilla aromataasinestäjät (letrotsoli, anastrotsoli ja eksemestaani) estävät estrogeenin muodostumista ja heikentävät
luuntiheyttä. Osteoporoosiriski huomioidaan huolehtimalla kalsiumin ja D-vitamiinin saannista, kannustamalla
liikuntaan ja seuraamalla riskipotilaiden luuntiheyttä. Suun kautta otettavat bisfosfonaatit risedronaatti ja
ibandronaatti sekä suoneen puolivuosittain annettava tsoledronihappo estävät aromataasinestäjähoitoon liittyvän
luuntiheyden pienenemisen, mutta vaikutus murtumariskiin on huonosti dokumentoitu." - Koskahan luustolääkkeitä aletaan tarjota liitännäishoitojen osana? Pitääköhän luuston olla jo mennyt hauraaksi (osteopenia- tai osteoporoosi), jotta niitä voisi saada, vai voisikohan niitä saada ennalta ehkäisevästikin?
"Bisfosfonaattien on toivottu vähentävän rintasyövän uusimisvaaraa. Klodronaatti tai ibandronaatti eivät kuitenkaan merkitsevästi vähentäneet uusimisvaaraa yli 3000 potilaan aineistoissa. Suoneen annettava tsoledronihappo ei myöskään kohentanut merkitsevästi paranemisennustetta tai elossaoloa, vaikka luumetastaasien riski oli pienempi lumelääkettä saaneiden riskiin verrattuna.
Kansainvälinen rintasyöpätutkijajärjestö EBCTCG raportoi vuosi sitten tuloksia meta-analyysistä, johon on koottu tiedot 18 000:sta satunnaistettuihin bisfosfonaatti-liitännäishoitotutkimuksiin osallistuneesta potilaasta. Koko aineistossa syövän uusimisriskissä ei ollut merkitsevää eroa bisfosfonaattia saaneiden ja verrokkien kesken, mutta postmenopausaalisilla potilailla bisfosfonaatit vähensivät luustometastasoinnin riskiä 34 % (absoluuttinen vähenemä 3 %) ja myös rintasyöpäkuolleisuus väheni 17 % (absoluuttinen ero ryhmien välillä 3 %). Premenopausaaliset naiset eivät hyötyneet bisfosfonaattihoidosta." - Me postmenopausaalisiksi keinotekoisesti "tehdyt", muuten premenopausaaliset olisimme juuri se ryhmä, jolle näitä pitäisi ensimmäiseksi alkaa antaa, sillä meidän estrogeenitön kautemme kestää lääkkeiden vuoksi ratkaisevasti pitempään kuin muiden, ja myös meidän uusimisvaaramme on suurempi kuin vanhempien, luonnollisesti postmenopausaalisten.
"Bisfosfonaatit ovat verrattain hyvin siedettyjä lääkkeitä. Mahdollisia haittoja ovat hypokalsemia ja munuaistoksisuus. Peroraaliset lääkemuodot voivat aiheuttaa vatsavaivoja ja tsoledronihappo erityisesti ensimmäisen infuusion yhteydessä flunssan kaltaisia oireita. Vakavin, mutta onneksi harvinainen haitta on erityisesti tsoledronihappoon liittyvä leukaluun osteonekroosi." - Olisin heti valmis ottamaan nämä riskit, jos luusto säilyisi vahvana ja taudin uusimistodennäköisyys pienenisi.
"Uusimpien tutkimustulosten mukaan bisfosfonaateista hyötyvät ainoastaan postmenopausaaliset naiset. Kansainväliset rintasyövän liitännäishoitosuositukset päivitetään tältä osin, kun EBCTCG:n meta-analyysin lopulliset tulokset on julkaistu." - Täällä yksi postmenopausaalinen odottamassa uusia suosituksia!
"Bisfosfonaattien on toivottu vähentävän rintasyövän uusimisvaaraa. Klodronaatti tai ibandronaatti eivät kuitenkaan merkitsevästi vähentäneet uusimisvaaraa yli 3000 potilaan aineistoissa. Suoneen annettava tsoledronihappo ei myöskään kohentanut merkitsevästi paranemisennustetta tai elossaoloa, vaikka luumetastaasien riski oli pienempi lumelääkettä saaneiden riskiin verrattuna.
Kansainvälinen rintasyöpätutkijajärjestö EBCTCG raportoi vuosi sitten tuloksia meta-analyysistä, johon on koottu tiedot 18 000:sta satunnaistettuihin bisfosfonaatti-liitännäishoitotutkimuksiin osallistuneesta potilaasta. Koko aineistossa syövän uusimisriskissä ei ollut merkitsevää eroa bisfosfonaattia saaneiden ja verrokkien kesken, mutta postmenopausaalisilla potilailla bisfosfonaatit vähensivät luustometastasoinnin riskiä 34 % (absoluuttinen vähenemä 3 %) ja myös rintasyöpäkuolleisuus väheni 17 % (absoluuttinen ero ryhmien välillä 3 %). Premenopausaaliset naiset eivät hyötyneet bisfosfonaattihoidosta." - Me postmenopausaalisiksi keinotekoisesti "tehdyt", muuten premenopausaaliset olisimme juuri se ryhmä, jolle näitä pitäisi ensimmäiseksi alkaa antaa, sillä meidän estrogeenitön kautemme kestää lääkkeiden vuoksi ratkaisevasti pitempään kuin muiden, ja myös meidän uusimisvaaramme on suurempi kuin vanhempien, luonnollisesti postmenopausaalisten.
"Bisfosfonaatit ovat verrattain hyvin siedettyjä lääkkeitä. Mahdollisia haittoja ovat hypokalsemia ja munuaistoksisuus. Peroraaliset lääkemuodot voivat aiheuttaa vatsavaivoja ja tsoledronihappo erityisesti ensimmäisen infuusion yhteydessä flunssan kaltaisia oireita. Vakavin, mutta onneksi harvinainen haitta on erityisesti tsoledronihappoon liittyvä leukaluun osteonekroosi." - Olisin heti valmis ottamaan nämä riskit, jos luusto säilyisi vahvana ja taudin uusimistodennäköisyys pienenisi.
"Uusimpien tutkimustulosten mukaan bisfosfonaateista hyötyvät ainoastaan postmenopausaaliset naiset. Kansainväliset rintasyövän liitännäishoitosuositukset päivitetään tältä osin, kun EBCTCG:n meta-analyysin lopulliset tulokset on julkaistu." - Täällä yksi postmenopausaalinen odottamassa uusia suosituksia!
Riikka Huovinen & Leena Vehmanen 2015. Luustolääkkeiden merkitys rintasyövän liitännäishoidossa tarkentuu. Suomen lääkärilehti 5/2015, 203.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti