Plastiikkakirurgin lopputarkastus...

... on huomisaamuna eli reilu vuosi korjausleikkaukseni jälkeen.

Pieniä monttuja on jäänyt rintakehälle, mutta tuskinpa niihin mitään täytettä ruvetaan pumppaamaan, ei varmaan pysyisi kuitenkaan. Muuten lopputulos on alkuhankaluuksista (embolia ja pneumonia) selvittyäni hyvä. Nyt tehty rinta on jo ihan "oma", vaikka onkin vatsamakkarasta tehty. Vatsan liki 40-senttiseen arpeenkin on jo ehtinyt tottua, eikä se ole mitenkään haitannut elämää, kuten eivät muutkaan arvet. Ei toki ole mikään kaunistus, mutta eipä se vaatteiden alta mihinkään näy.

Rekonstruktioon lähteminen oli siis ehdottomasti hyvä juttu, en vaihtaisi sitä pois, vaikka puoli vuotta pitikin syödä Marevania ja kahdeksi vuodeksi määrättiin polvipituiset tukisukat. Lentokoneessa käytin muuten kaksia päällekkäin, lisäksi pistin varuiksi Klexane-piikin kummallekin Italian lennolle, varmuuden vuoksi. Lento ei onneksi kestänyt kuin noin kolme tuntia, ja pääsin jaloittelemaan sen aikana. Ei siis mitään ongelmia. Onhan minulta rekonstruktion jälkeen operoitu jo suonikohjutkin, se helpottaa myös tilannetta. Itse asiassa niinkin paljon, että päädyin helteisessä Italiassa olemaan ilman tukisäärystimiä, niiden kanssa olisin paistunut. Suomessa jatkoin samaa linjaa, ja huomenna meinaan kysyä lääkäriltä, onko se ok. Osannee arvioida, onko tukosvaarani sen verran pieni normaalielämässä, että voisin luopua jo mokomista.

Kaiken kaikkiaan suosittelen rekonstruktiota, ellei ole jotain sellaista perussairautta tai muuta tekijää, mikä estäisi sen:

"Rintarekonstruktio on kohtalaisen suuri leikkaus, eli potilaan vakavat perussairaudet voivat olla esteenä nukutukselle ja leikkaukselle. Tällaisia sairauksia voivat olla esim. sydän- ja keuhkosairaudet tai veren hyytymistaipumukseen vaikuttavat sairaudet. Perussairauksiin liittyvät riskit ovat olemassa sekä LD- että Tram-rekonstruktioissa. Plastiikkakirurgin kanssa voi keskustella myös tarvittaessa muista rekonstruktiomenetelmistä, esim. pelkkä proteesirekonstruktio. Nukutuslääkäri arvioi tapauskohtaisesti potilaan leikkauskelpoisuuden ennen suuria leikkauksia.

Rintarekonstruktion ajankohtaan vaikuttavat rintasyövän laajuus ja biologinen aggressiivisuus. Perussuosituksen mukaan potilaat, joilla on kainalossa korkeintaan kolme syöpää sisältävää imusolmuketta, voidaan leikata vuoden kuluttua rintasyöpäleikkauksesta. Jos kasvain rinnassa on huomattavan suuri tai biologisesti aggressiivinen tai kainalossa on neljä tai enemmän positiivisia imusolmukkeita, rekonstruktiota suositellaan vasta kolmen vuoden kuluttua leikkauksesta."
(http://www.rintasyopa.fi/verkkolaakari/kysymykset/mika-voi-estaa-rintarekonstruktion/)

Plussat voittavat miinukset (arvet ja mahdolliset komplikaatiot) mennen tullen: elämänlaadun paraneminen, helppous esimerkiksi liikuntaharrastuksia ajatellen, "kokonaiseksi" itsensä tunteminen jne.

Lämmintä kesän jatkoa!