Nyt on sitten Tamofen-aikakausi päättynyt minun osaltani ja loput tabletit lähdössä apteekkiin "kierrätykseen": "Koska Tamofen-hoidon aikana voi ilmaantua syvä flebiitti (syvä laskimotulehdus) ja tromboembolinen tapahtuma (veritulppa), potilaiden tilaa on seurattava tarkasti. Jos havaitaan tromboembolisen tapahtuman tai flebiitin merkkejä tai oireita, tamoksifeenin käyttö on lopetettava välittömästi ja aloitettava asianmukaiset toimenpiteet."
Minulla oli hengenahdistusta, mutta vain normaalia suuremmassa rasituksessa, kuten hissittömän talon portaita kolmanteen kerrokseen kavutessa. Normaalissa olossani ja kevyessä rasituksessa ei ollut mitään ongelmia, mutta heti rasituksen noustessa tuntui kuin happi loppuisi enkä pystyisi hengittämään koko keuhkojen täydeltä, oli pakko "haukkoa henkeä" ja himmailla muutenkin.
Omalla tautihistoriallani tilanne olisi hyvin voinut olla sydänperäisestä syystä johtuva, ja otin siksi viime viikolla yhteyttä Taysin Sydänsairaalaan, jonka kontrollien piirissä vielä olen. Sydämen tilanne tutkittiinkin sitten ensin heti viime viikon lopulla (pelkäsin vajaatoiminnan pahentuneen ja sain onnekkaasti peruutusajan kardiologille), ja se osoittautui erittäin hyväksi. Koska olin lähdössä lentomatkalle tällä viikolla (luonnollisesti en nyt enää ole...), lähetti kardiologi minut lisätutkimuksiin, sillä keuhkoissa voisi olla jotain pielessä ja se pitäisi saada myös suljettua pois ennen matkaa.
Tämän viikon maanantaina tehtiin ns. keuhkokartta (uusi tuttavuus minulle tämä tutkimus, vaikka tosi monenlaisia tutkimuksia on vuosien varrella tehty), joka paljasti melkoisen yllätyksen: laajalle levinneen keuhkoveritulpan eli embolian. Sen sijaan, että olisin mennyt takaisin töihin loppupäiväksi, päädyinkin Acutan kautta sisätautien päivystysosastolle. Hepariinipistokset aloitettiin jo Acutassa, ja aamulla sain osastolla Innohep-herätyksen. Muuta hoitoa ei keuhkoveritulppaan taida ollakaan, tärkeintä on saada tukokset sulamaan hepariinin avulla. Illalla pistin vielä kotona yhdet hepariinipiikit, ja tänä aamuna aloitin uuden, pysyväksi määrätyn Eliquis-antikoaglanttilääkityksen.
 |
| Nyt on tullut Taysin portaita rampattua vähän liiankin usein... Isotooppilabraan kipusin itse näitä portaita, mutta Acutaan sain pyörätuolikyydin ja Acutasta osastolle työnnettiin sairaalasängyllä. Tilanne muuttuu joskus tosi nopeasti. |
"Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät niitä kuitenkaan saa. Lopeta Tamofen-tablettien käyttö ja ota välittömästi yhteys lääkäriin, jos havaitset jonkin seuraavista haittavaikutuksista, sillä voit tarvita kiireellistä hoitoa: veritulpan oireet, esimerkiksi turvotus pohkeessa tai sääressä, rintakivut, hengenahdistus tai äkillinen heikotus."
Harvinaista toki on, että näin käy, mutta turhaan ei tätä tekstiä lääkkeen pakkausselosteeseen ole kirjoitettu. Muistakaa tarkkailla oloanne, kukaan muu ei sitä voi tehdä. Minunkaan tapauksessani eivät ulkopuoliset arvanneet yhtään mitään, enkä kyllä itsekään ihan tällaista epäillyt.
Onni onnettomuudessa, että pääsin nopeasti tutkimuksiin ja hyvään hoitoon. Lentomatkalle lähteminen olisi voinut olla huonolla onnella kohtalokastakin.
PS. Tajusin juuri, että tämä blogini täyttää tänään seitsemän vuotta! Aika paljon on tapahtunut tämän ensimmäisen postaukseni jälkeen: http://olipakerranrintasyopa.blogspot.com/2012/02/toihan-on-ihan-kauhee-toi-sun-tilanne.html Keuhkoveritulppakin on tullut koettua kerran aiemmin, korjausleikkauksen bonuksena: https://olipakerranrintasyopa.blogspot.com/2014/03/korjausleikkauskertomusosa-i.html Tekstejä on seitsemässä vuodessa syntynyt yhteensä 405, virailijoita on piipahtanut yli 535 000!
Lähde:
TAMOFEN tabletti 20 mg. Lääkeinfo.fi. https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=426&i=BAYER_TAMOFEN
Hurjaa luettavaa. Onneksi et ehtinyt lennollesi. Koettelemusten tie sinulla on ollut kaikin puolin. Tämäkin oli tärkeä asia, jonka toit esiin.
VastaaPoistaOlen se lokakuussa diagnoosin saanut ja kumppanipostaustasikin kommentoinut.
Itse olen kieltäytynyt liitännäislääkehoidosta, joka kohdallani olisi ollut aromataasinestäjä. Ja ei, en ole koululääketieteen ja lääkkeiden vastustaja. Kun luin tarkkaan valtakunnallisen rintasyövän hoitosuosituksen, löytyi kolme vajaata riviä, joiden mukaan tapauksessani viiden vuoden lääkitys ei ole tarpeen.
Minulla oli alle sentin tuumori, gradusta yksi, ei levinnyt imusolmukkeisiin, niin hidas jakautumisnopeudeltaan, että hitaampi ei voi olla eli 1-2 prosenttia.
Onkologi tyrkkäsi reseptin käteeni neuvottelematta - tosin itsessänikin oli syytä, kun olin niin vauhdikas helpotuksessani, kun patologin lausunnossa ei ollut ylläyksiä -, ensimmäinen sädehoitolääkäri vilkutti varovaisesti mutta selkeästi vihreätä valoa päätökselleni, toinen sädehoitolääkäri kirjoitti Kantaan selvästi, että lääkitys ei ole aiheellinen tapauksessani.
Olen kuullut ja lukenut näistä sivuvaikutuksista, jotka aiheuttavat tuollaista kuin sinulle ja myös liian usein estävät elämästä elämää, jota rintasyövän uusiutumisen ehkäisemiseksi olisi suositusten mukaan elettävä.
Lääkkeetöntä vaihtoehtoa ei missään nähdäkseni oikein tuoda esiin. Korostaisin, että lääkkeet on otettava, jos tuumorin ominaisuudet niin vaativat, mutta on "helppoja tapauksia", joiden kanssa lääkeettömyyden voi valita. Jos haitat ovat fataaleja, lääkitys lopetetaan.
Voimia sinulle.
Katriina
Hei Katriina,
PoistaKiitos kommentistasi. Minä itse nimenomaan halusin jatkaa Tamofeenia vielä sen jälkeen, kun tuli viisi vuotta täyteen sytojen jälkeisiä hormonihoitoja (mullakin ensin oli letrotsoli Procrenin kera). En voi syyttää ketään, tämä on tällaista taiteilua. En kaipaa kolmatta syöpäkierrostakaan. Nyt onneksi alkaa jo oman kropan tilanne olemaan se, ettei hormoneja enää ole paljon, ja on siten turvallisempaa kuin nuorempana. Mulla kun on erittäin hormonipositiivinen tämä tauti.
Hyvässä hoidossa olin onneksi tälläkin kertaa. Toki hieman toisenlaista talvilomaa odotin...
Juu, näin olen ymmärtänyt, että olet ollut ehdottomasti hormoninestojen kannalla, ja on täysin loogista, että olet ollut niiden kannalla. Olen lukenut blogisi aika tarkkaan.
VastaaPoistaEn halunnut mitenkään kyseenalaistaa mitään ratkaisujasi, jos sellaisen kuvan sait.
Kukaan ei halua kertaakaan rintasyöpää - ei toista eikä kolmattakaan. Taiteilua kaikki todellakin on, ja ikä vaikuttaa myös näkemyksiin ja ratkaisuihin.
Onnea upean blogisi syntymäpäivän johdosta.
Katriina
Kiitos onnitteluista! Hyvä, jos näistä teksteistä on ollut hyötyä jollekin.
PoistaTamofeeni ei sovi kaikille, eikä kaikilla ole antiestrogeeneistä ja aromataasinestäjistä niin paljon hyötyäkään. Hormonipositiivisen rintasyövän hoidossa useimmiten hyöty on kuitenkin suurempi kuin haitat.
Hei! Sain viime viikolla uuden diagnoosin; osteoporoosi. Letrotsoli voi aiheuttaa luiden haurastumista. Koskaan ei otettu ktrl-käynneillä luuntiheysmittausta, vaikka pyysin. Viime keväänä kompastuin, ja molempiin käsiin tehtiin murtumien vuoksi leikkaus. NYT syksyllä sitten tehtiin luuntiheysmittaus! Suututtaa, että taas pitää aloittaa uusi lääke! JA: Letrotsoli lopetettiin tietenkin, ja Tamofen aloitettiin... että veritulppaa odotellessa. Luulääkkeiden sivuvaikutuksia lukiessa nousee tukka pystyyn! Vaikka syöpä on hoidettu kohta 5 vuotta sitten, saattaa hoidoista tulla näitä kurjia juttuja. Mutta: elämä jatkuu, ja näillä mennään! tv: Raija, 63v.
VastaaPoistaHei,
PoistaMullekin tuli aikoinaan letrotsolista ja Procren-piikittelystä osteopenia, muiden juttujen lisäksi.
Tamofeeni ei onneksi aiheuta kaikille tulppia, riskiä se osaltaan kyllä lisää. Mulla suuri syyllinen keuhkoveritulppiin on vastikään löytynyt JAK2-geenimutaatio ja jo pitkään (useita vuosia, joka labroissa) yli viitearvojen olleet leukkarit ja trombosyytit. Olen siis nykyisin myös verisyöpäläinen... essentiaalinen trombosytemia mulla. Tänään ekat treffit hematologin kanssa.
Parempaa onnea ja vointia sinulle jatkossa!
T. Tokakertalainen