perjantai 10. helmikuuta 2017

Soijaa, ei soijaa, soijaa...

Tämä jos mikä mietityttää meikäläisiä: saako soijaa syödä vai eikö sitä saa syödä? Ja onko siitä mitään hyötyä vaihdevuosioireisiin, jos sitä syö? Professori Aila Tiitinen kirjoitti aiheesta pari vuotta sitten seuraavasti:

Vaihdevuosien hormonihoidolle etsitään vaihtoehtoja, koska hormonihoitoon liittyy terveyshyötyjen
lisäksi myös riskejä. Näistä tärkein on pitkäaikaiseen hormonihoitoon liittyvä rintasyöpäriskin lisääntyminen. Nykyään erilaisia kasviestrogeeneja sisältäviä valmisteita markkinoidaankin erilaisina puristeina ja ravintolisinä vaihdevuosi-ikäisen naisen oireiden hoitoon, jopa sairauksien ehkäisyyn.

Kasviestrogeeneja saa soijaa sisältävästä terveellisestä ruokavaliosta

Kasviestrogeenit eli fytoestrogeenit ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka kemialliselta rakenteeltaan tai vaikutukseltaan muistuttavat elimistön naishormonia eli estrogeenia. Ne kiinnittyvät estrogeenireseptoriin hormonihoidoissa käytettyjä estrogeeneja heikommin, joten vaikutuksetkin ovat huomattavasti heikompia. Tunnetuimpia kasviestrogeeneja ovat lignaanit ja isoflavonit. Näitä saadaan ruokavalion mukana. Ravintolisinä myydään tuotteita, joiden kasviestrogeenit ovat peräisin soijasta, puna-apilasta tai humalasta. Eniten naisen terveyteen liittyvää tutkimustietoa on soijasta.

Soijapavuissa on useita kasviestrogeeneja, sekä isoflavoneja että lignaaneja. Isoflavonien määrä vaihtelee soijatuotteiden välillä. Esimerkiksi soijajauhot sisältävät isoflavoneja 2,6 mg/g, keitetyt  soijapavut 0,6 mg/g ja soijamaito 0,4 mg/g. Soijaproteiinivalmisteissa rasvan ja kuidun osuutta on pienennetty, ja isoflavonien määrä vaihtelee prosessoinnin mukaan. Saatavilla on myös kaupallisia, soijapavuista tehtyjä rikastettuja isoflavoniuutteita, joissa uutteiden määrä on suuri.

Tutkimusnäyttö ei puolla soijavalmisteiden käyttöä vaihdevuosioireiden hoidossa

Rintasyövän sairastaneille naisille ei suositella estrogeenivalmisteiden käyttöä. Vaihdevuosioireet voivat kuitenkin olla varsin haittaavia, ja kysymys soijan käytöstä ja turvallisuudesta rintasyövän hoidon jälkeen nouseekin potilastyössä usein esiin.

Kymmenen viime vuoden aikana on ilmestynyt useita tutkimuksia, joissa on selvitetty soijan ja ruoan mukana saatavien valmisteiden sekä puhdistettujen isoflavonien tehoa vaihdevuosioireiden hoidossa. Osa näistä tutkimuksista on ollut satunnaistettuja ja lumekontrolloituja, mutta valitettavasti niistä on saatu ristiriitaisia tuloksia: osassa on nähty lievä teho, osassa ei mitään vaikutusta.

Lumekontrolloidussa ja satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa daidseiinia, glysiteiiniä ja genisteiiniä sisältävillä isoflavonoidikapseleilla ei havaittu tehoa vaihdevuosi-iän oireiden hoidossa. Tämä on linjassa yhdysvaltalaisen tutkimuksen tulosten kanssa, jossa puolet 248:sta iältään 45–60-vuotiaasta naisesta satunnaistettiin syömään päivittäin lumevalmistetta. Puolet söi 200 mg soijatabletteja, mikä on kaksinkertainen soija-annos tyypilliseen aasialaiseen ruokavalioon verrattuna.

Kahden vuoden kuluttua tehdyissä seurantatutkimuksissa soijan syömisen ei todettu ehkäisseen vaihdevuosioireita. Myöskään luun kunnossa ei ollut eroja. Soijaryhmäläisillä oli jopa hieman enemmän kuumia aaltoja sekä ummetusta kuin verrokeilla.

Aasialainen ruokavalio voi suojata rintasyövältä, kun sille altistuu jo lapsena
 
Runsaasti soijaa sisältävän ruokavalion katsotaan pienentävän rintasyövän riskiä, mutta suojaavaa mekanismia ei tunneta. Soijan isoflavonit voivat vaikuttaa muun muassa hormonien aktiivisuuteen ja erilaisiin kasvutekijöihin sekä verisuonten muodostumiseen. Rintasyöpäriskin pienentymistä ei kuitenkaan voida selittää hormonivaikutuksilla, sillä soijatuotteet eivät aiheuta merkittäviä
muutoksia verenkierrossa mitattaviin hormonitasoihin.


Melko tuoreen meta-analyysin mukaan ravinnon mukana saatavien soijaisoflavonien saanti vähentää rintasyövän suhteellista riskiä 11 %. Vaikutus tuli analyysissä kuitenkin esille vain aasialaisilla, vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla. Länsimaalaisilla tai vaihdevuosi-iässä olevilla naisilla vaikutusta ei todettu. Yksi selitys tälle ristiriidalle on, että ruokavalion isoflavoneille pitää altistua jo lapsena, jotta rintasyöpäriski pienenisi. On tärkeää erottaa lapsesta alkaen luontaisesti saatava ruokavalion vaikutus sairauksien riskeihin ja toisaalta myynnissä olevien erityyppisten valmisteiden ja ravintolisien vaikutus.


Myös rintasyövän hoidon jälkeen soijaa sisältävä ruokavalio on turvallinen. Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan päivittäin yli 15,3 g soijaproteiinia syövistä naisista kuoli rintasyöpään neljän vuoden seuranta-aikana 7 %, kun 5,3 g soijaa syövistä vastaava osuus oli 10 %.


Kohtuus kaikessa, niin kasviestrogeenien käytössäkin

 
Valitettavasti tutkimusnäyttö soijavalmisteiden isoflavonien hyödyistä on ristiriitaista. On myös mahdollista, että soijan käytön mahdolliset terveysvaikutukset eivät johdu isoflavoneista vaan soijaproteiinista. Rintasyövän sairastaneelle, soijavalmisteiden käyttöä pohtivalle potilaalle
voikin todeta, että runsaasti isoflavoneja sisältävien erityisvalmisteiden käyttöä ei suositella, koska niiden vaikutukset ovat kyseenalaisia ja pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä riskejä. Aasialainen ruokavalio, jossa soijasta saadaan päivittäin 25–50 mg isoflavoneja, on turvallinen.

Kuva täältä

Lähde:

Aila Tiitinen 2015. Kasviestrogeenit ja naisen terveys. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2015. http://sic.fimea.fi/documents/721167/847427/29850_3_15_50-51_Kasviestrogeenit_ja_naisen_terveys.pdf

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Venloja nolla!

Lopetin nelisen vuotta hikoiluoireisiin käyttämäni venlafaksiinin lopullisesti tämän viikon alussa - Venloja nolla! Pää on ollut pari päivää ihan yhtä pöperöä ja väsyttää kauheasti. Ei onneksi mitään ihan kauheita vieroitusoireita kuitenkaan, sillä tein lopetuksen vaiheittain (kuten aloituksenkin aikoinaan), viimeiset viikot käytin enää yhden 37,5 mg kapselin päivässä. Suurimmillaan (hikoiluoireiden ollessa kaameimmillaan...) annokseni oli 2 x 75 mg/pv. Siitä vähensin yhteen 75 mg kapseliin päivässä tamofeeniin vaihdettuani. Kertalaakista ei aivoihin vaikuttavaa lääkettä saa missään nimessä lopettaa, ja aloitus pitää myös tehdä pienimmillä mahdollisella annoksella.

Kiinnostuin parin viikon takaisella luennolla esiin tulleesta desvenlafaksiinista, ja ajattelin etsiä siitä lisätietoa, mutta sitten tajusin, ettei se enää kiinnostakaan... Paljon enemmän minua kiinnostaa tietää (edelleen!), miten suureksi avuksi venlafaksiini on meille rintasyöpänaisille, ja nimenomaan hikoiluoireisiin käytettynä. Lääkäreille suunnattua tuoretta tietoa ko. aiheesta löytyikin helposti, ja haluan nyt hieman typistäen lainata sitä tänne blogiini:

"Yhdysvalloissa vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 221 naista (ikä yli 18 vuotta). Naiset olivat joko sairastaneet rintasyövän tai heillä oli kohonnut rintasyöpäriski. 69 % naisista käytti tamoksifeenia. Tutkimuksen alussa kuumien aaltojen määrä oli > 14/viikko. Naiset saivat venlafaksiinia (XR, extended release) joko 37,5 mg, 75 mg tai 150 mg/vrk taikka lumelääkettä. Tutkimuksen kesto oli 4 viikkoa. Lumelääkitykseen verrattuna kaikki venlafaksiiniannokset vähensivät kuumien aaltojen määrää: oireet vähenivät venlafaksiinilla 30–58 %, kun taas lumeella oireet vähenivät 19 %, p < 0,001. Yhteisoireisto väheni myös kaikilla annoksilla verrattuna lumeeseen: venlafaksiini 37–61 % vs lume 27 %, p < 0,001. Annoksilla 75 mg/vrk ja 150 mg/vrk oli parempi teho verrattuna annokseen 37,5 mg/vrk. Vaikutukset olivat samanlaisia myös tamoksifeenia saavilla potilailla.
 
Samoin Yhdysvalloissa kaksi vuotta myöhemmin (2005) tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 80 naista (keski-ikä 52–53 vuotta). Tutkimuksen alussa kuumien aaltojen määrä oli > 14/viikko. Naiset saivat venlafaksiinia (XR, extended release) joko 75 mg/vrk tai lumelääkettä. Tutkimuksen kesto oli 12 viikkoa. Kuumien aaltojen frekvenssissä tai vaikeusasteessa ei todettu muutosta seurannan aikana. Kuitenkin venlafaksiinia saavat naiset kokivat, että lääkitys vähensi kuumien aaltojen päivittäistä elämää haittaavia oireita lumelääkettä paremmin (venlafaksiini 51 % vs lume 15 %, p < 0,001).

Venlafaksiini siis vähentää kuumia aaltoja ja helpottaa niiden vaikeusastetta. Yleisimpiä haittavaikutuksia olivat suun kuivuus, ruokahalun väheneminen, pahoinvointi, ummetus ja unettomuus. Haittavaikutukset olivat yleisempiä suurimmilla annoksilla.

SSRI- ja SNRI-lääkkeistä ainakin paroksetiini ja venlafaksiini helpottavat vaihdevuosien kuumia aaltoja. Myös erään toisen katsauksen mukaan paroksetiini, sitalopraami, essitalopraami, venlafaksiini ja desfenlafaksiini vähentävät kuumien aaltojen frekvenssiä ja vaikeusastetta. Rintasyöpäpotilailla, jotka käyttävät tamoksifeenia, turvallisin vaihtoehto on venlafaksiini tai desvenlafaksiini, sillä toisin kuin SSRI-lääkkeet, SNRI-lääkkeet eivät vaikuta tamoksifeenin tehoa alentavasti. Vasomotorisissa oireissa käytetyt SSRI- ja SNRI-lääkkeiden annokset ovat matalampia kuin tyypillisesti depression hoidossa käytetyt annokset. Melko yleisesti koettujen haittavaikutusten takia SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttöä vasomotorisiin oireisiin suositellaan erityisesti niillä potilailla, joilla esiintyy myös mielialaoireita. Tutkimukset ovat selvittäneet vain rajallisesti SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttöä vaihdevuosien univaikeuksien hoidossa."

Em. tutkimukset ovat laadultaan tasokkaita ja niiden sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä. Voin suositella venlafaksiinia omankin kokemukseni perusteella, ilman siitä saamaani apua en olisi moneen vuoteen nukkunut hyvin öisin. Ja päivisin olisin ollut suihkulähde...

Lähde:

Päivi Polo 2015. Masennuslääkkeet vaihdevuosien vasomotoristen oireiden hoidossa.

lauantai 4. helmikuuta 2017

Syöpäpäivä - tänäänkin

Meille syöpämuijille joka ikinen päivä on syöpäpäivä, enemmän tai vähemmän. Kiitos, Siskot, kun muistatte (muistamme) muistuttaa tästä viisaalla ja kauniilla tavalla. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että tämä päivä on. Hyvää syöpäpäivää siis tänäänkin!
Kuva: https://www.facebook.com/siskot.ry/

perjantai 3. helmikuuta 2017

Taviksesta potilaaksi ja takaisin?

Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Siksi haluan jakaa kanssanne Siskojen Tiinan esityksessään käyttämän aivan loistavan kuvan täällä blogissani.

Tiina oli pari päivää sitten Oslossa kertomassa tutkijoille, muille lääketieteen ammattilaisille sekä lääketeollisuuden edustajille, miltä tuntuu olla tavis tuossa maailmassa. Tiinan sanoin: "Kun aivan tavallinen tyyppi sairastuu, elämästä putoaa paljon pois ja kaikki näyttää synkältä. Vaikean tieteellisen tekstin ymmärtäminen vieraalla kielellä ei vain useimmilta onnistu. Ehdotin, että potilaille kehitettäisiin oma selkokielinen "tulkkipalvelu" lääketutkimuksen salojen avaamiseksi. Onhan juuri tutkimuksessa meidän suurin toivomme." (Itse olen kovasti yrittänyt alusta alkaen ymmärtää tutkijoiden kieltä, vaikka tavis olen minäkin. Melko paljon lukenut tavis tosin, mutta tavis yhtä kaikki.)
Lähde: https://www.facebook.com/siskot.ry/
"Ordinary Minua" ei ole ollut enää vuoden 2000 lopussa saamani ensimmäisen diagnoosin jälkeen, vaan kaikki Patient Maryn mietteet ovat pyörineet päässäni siitä asti enemmän ja vähemmän tiiviisti:
  • Olin pitkään hyvin pelokas tavis: Lasten puolesta etenkin pelkäsin vuosikausia: miten lapset pärjäävät, jos minä en paranekaan? Pärjäävätkö?
  • Ensimmäistä kertaa sairastuessani olin paitsi kolmen pienen lapsen äiti, myös työtön: Saanko koskaan mistään mitään töitä, koska olen sairastunut vakavasti? Kuka palkkaa syöpään sairastuneen, jos terveitäkin on saatavilla?
  • Toisella kerralla olin osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltaja: Miten pärjään kolmen teini-ikäisen ja yhden talon kanssa, kun syöpäni uusi? Miten jaksan tehdä kaiken, miten pärjään taloudellisesti?
  • Miksi minä? -kysymykseen ei taida vastausta löytyä, vaikka sitä miten pitkään ja hartaasti pohtisi. Miksi en minäkin, kun kerran 5000 muutakin joka vuosi?
  • Epävarmuuden sietäminen on kaikkein sietämättömintä. Syöpädiagnoosin jälkeen ei myöskään voi enää koskaan saavuttaa sitä "kuolemattomuuden harhaa", joka minullakin ennen ensimmäistä diagnoosia oli. 
  • Leikkausten jälkeiset kivut ja arvet, hoitoväsymys... Asioita, joita ei nuorena toivoisi kenenkään joutuvan kokemaan, ja niin vain piti kaikki kokea kahdesti minunkin. Ja vieläpä juuri silloin, kun aikaa ja voimia olisi tarvittu aivan muihin juttuihin kuin sairastamiseen. 
  • Läheisten huolista en edes tiedä, kai hekin ovat huolissaan olleet. Lapset ainakin.
Toinen syy, miksi myös halusin jakaa tämän Siskojen kuvan täällä blogissani, on se, että paranemisprosessin myötä olen taas pikku hiljaa löytänyt itsestäni myös Ordinary Maryn ajatuksia ja haaveita: elämä ei ollutkaan vielä tässä, vaan hyvät hoidot antoivat minulle mahdollisuuden palata ainakin ulkoisesti melko tavalliseen elämään, haaveilemaan tavallisista asioista. Kiitos siitä! <3

perjantai 27. tammikuuta 2017

Rintasyöpään sairastuneen vaihdevuosioireiden hoito

Olin eilen illalla kuuntelemassa otsikon aiheesta pidettyä luentoa Pirkanmaan syöpäyhdistyksellä. Gynekologi Reita Nyberg, joka hoitaa myös gynen puolen syöpiä Taysissa, puhui 1,5 tuntia täyttä asiaa salintäydelle enemmän ja vähemmän hikoilevia naisia. Sain häneltä luennon jälkeen blogitekstiäni varten esityksensä sähköpostiini, jotta asiat varmasti tulisivat oikein. Lämpimät kiitokset vielä sekä luennosta että slideista! Tuoreeseen katsausartikkeliin, jonka myös häneltä sain (aiheena kasviestrogeenien hyödyt ja haitat rintasyöpäpotilaille), palaan myöhemmin.
 
Illan aihe on meille hikisiskoille äärimmäisen tärkeä. Ja oli taas hienoa kuulla ja saada kysyä mielessä painavista asioiat suoraan lääkäriltä, esimerkiksi Ovestinin ja Pausanolin käyttö on siis todellakin ihan ookoo, kuten alla olevista dioista selviää. :-) Syyksi tähän Reita kertoi sen, että niiden sisältämän estriolin käyttö ei lisää rintasyövän uusiutumisriskiä, koska se ei muutu elimistössä estradioliksi. Sen sijaan E2:sta eli estradiolia sisältävä Vagifem (kuin myös systeemisesti vaikuttavat estrogeenit) on ja pysyy kiellettyjen aineiden listalla!

Tässä eilisillan monipuolista antia tiedoksi teillekin. Luento oli hyvin kokonaisvaltainen esitys, josta jätin pois joitan tärkeitäkin kohtia, mm. ravitsemussuositukset, sillä niitä voi googlailla netistä helposti.

ESTROGEENISTÄ ENEMMÄN:

Koska suurin osa rintasyövistä on hormoniriippuvaisia, estrogeenivaikutuksen estäminen syöpäsoluun on usein hoidollinen tavoite.  
 
Estrogeenin vähyyteen elimistössä johtavat:
  • hormonikorvaushoidon lopettaminen diagnoosin tultua
  • sytostaattihoidot
  • rintasyövän hormonaaliset hoidot
  • mahdollinen munasarjojen poisto premenopaussissa  
Estrogeenit eli naishormonit ovat steroideja. Niitä valmistavat kolesterolista sukurauhaset (naisilla munasarjat, miehillä kivekset), lisämunuainen sekä rasvakudos. Tärkein naisen estrogeeneistä on estradioli E2.
 
Estrogeenit vaikuttavat moneen elimeen:
  • Aivot: lämmönsäätely, muisti ja kognitio
  • Sydän ja maksa: kolesterolin erityksen säätely, verisuoniplakkien ehkäisy valtimoissa
  • Rinta: rauhaskudoksen valmistaminen maidoneritykseen
  • Kohtu: limakalvon kasvu, lihaskerroksen supistuminen
  • Munasarjat: munasolujen kypsyminen
  • Luusto: luumassan ylläpito
  • Emätin ja virtsatiet: limakalvojen kunto, emättimen kostuminen
  • Muut limakalvot: kosteus ja kunto
Estrogeenin puute puolestaan aiheuttaa monenlaista harmia: 

1. Vaihdevuosioireet:
  • kuumat aallot, hikipuuskat
  • mielialamuutokset, unihäiriöt
  • limakalvojen ja ihon oheneminen ja kuivuminen
  • seksuaalinen haluttomuus
  • nivelsäryt ja aamukankeus
  • rytmihäiriöt
  • muutokset muistissa ja kognitiossa
2. Kohonnut riski sydän-ja verisuonitauteihin sekä luukatoon

Ja sitten vastauksia illan suuriin kysymyksiin: Miten rintasyövän sairastaneen vaihdevuosioireita voi hoitaa/helpottaa? Voiko rintasyövän sairastaneen vaihdevuosioireita hoitaa estrogeenillä? (Huom. Kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla!)

Lämmin kiitos omasta ja hikisten siskojen puolesta! :-)