perjantai 10. helmikuuta 2017

Soijaa, ei soijaa, soijaa...

Tämä jos mikä mietityttää meikäläisiä: saako soijaa syödä vai eikö sitä saa syödä? Ja onko siitä mitään hyötyä vaihdevuosioireisiin, jos sitä syö? Professori Aila Tiitinen kirjoitti aiheesta pari vuotta sitten seuraavasti:

Vaihdevuosien hormonihoidolle etsitään vaihtoehtoja, koska hormonihoitoon liittyy terveyshyötyjen
lisäksi myös riskejä. Näistä tärkein on pitkäaikaiseen hormonihoitoon liittyvä rintasyöpäriskin lisääntyminen. Nykyään erilaisia kasviestrogeeneja sisältäviä valmisteita markkinoidaankin erilaisina puristeina ja ravintolisinä vaihdevuosi-ikäisen naisen oireiden hoitoon, jopa sairauksien ehkäisyyn.

Kasviestrogeeneja saa soijaa sisältävästä terveellisestä ruokavaliosta

Kasviestrogeenit eli fytoestrogeenit ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka kemialliselta rakenteeltaan tai vaikutukseltaan muistuttavat elimistön naishormonia eli estrogeenia. Ne kiinnittyvät estrogeenireseptoriin hormonihoidoissa käytettyjä estrogeeneja heikommin, joten vaikutuksetkin ovat huomattavasti heikompia. Tunnetuimpia kasviestrogeeneja ovat lignaanit ja isoflavonit. Näitä saadaan ruokavalion mukana. Ravintolisinä myydään tuotteita, joiden kasviestrogeenit ovat peräisin soijasta, puna-apilasta tai humalasta. Eniten naisen terveyteen liittyvää tutkimustietoa on soijasta.

Soijapavuissa on useita kasviestrogeeneja, sekä isoflavoneja että lignaaneja. Isoflavonien määrä vaihtelee soijatuotteiden välillä. Esimerkiksi soijajauhot sisältävät isoflavoneja 2,6 mg/g, keitetyt  soijapavut 0,6 mg/g ja soijamaito 0,4 mg/g. Soijaproteiinivalmisteissa rasvan ja kuidun osuutta on pienennetty, ja isoflavonien määrä vaihtelee prosessoinnin mukaan. Saatavilla on myös kaupallisia, soijapavuista tehtyjä rikastettuja isoflavoniuutteita, joissa uutteiden määrä on suuri.

Tutkimusnäyttö ei puolla soijavalmisteiden käyttöä vaihdevuosioireiden hoidossa

Rintasyövän sairastaneille naisille ei suositella estrogeenivalmisteiden käyttöä. Vaihdevuosioireet voivat kuitenkin olla varsin haittaavia, ja kysymys soijan käytöstä ja turvallisuudesta rintasyövän hoidon jälkeen nouseekin potilastyössä usein esiin.

Kymmenen viime vuoden aikana on ilmestynyt useita tutkimuksia, joissa on selvitetty soijan ja ruoan mukana saatavien valmisteiden sekä puhdistettujen isoflavonien tehoa vaihdevuosioireiden hoidossa. Osa näistä tutkimuksista on ollut satunnaistettuja ja lumekontrolloituja, mutta valitettavasti niistä on saatu ristiriitaisia tuloksia: osassa on nähty lievä teho, osassa ei mitään vaikutusta.

Lumekontrolloidussa ja satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa daidseiinia, glysiteiiniä ja genisteiiniä sisältävillä isoflavonoidikapseleilla ei havaittu tehoa vaihdevuosi-iän oireiden hoidossa. Tämä on linjassa yhdysvaltalaisen tutkimuksen tulosten kanssa, jossa puolet 248:sta iältään 45–60-vuotiaasta naisesta satunnaistettiin syömään päivittäin lumevalmistetta. Puolet söi 200 mg soijatabletteja, mikä on kaksinkertainen soija-annos tyypilliseen aasialaiseen ruokavalioon verrattuna.

Kahden vuoden kuluttua tehdyissä seurantatutkimuksissa soijan syömisen ei todettu ehkäisseen vaihdevuosioireita. Myöskään luun kunnossa ei ollut eroja. Soijaryhmäläisillä oli jopa hieman enemmän kuumia aaltoja sekä ummetusta kuin verrokeilla.

Aasialainen ruokavalio voi suojata rintasyövältä, kun sille altistuu jo lapsena
 
Runsaasti soijaa sisältävän ruokavalion katsotaan pienentävän rintasyövän riskiä, mutta suojaavaa mekanismia ei tunneta. Soijan isoflavonit voivat vaikuttaa muun muassa hormonien aktiivisuuteen ja erilaisiin kasvutekijöihin sekä verisuonten muodostumiseen. Rintasyöpäriskin pienentymistä ei kuitenkaan voida selittää hormonivaikutuksilla, sillä soijatuotteet eivät aiheuta merkittäviä
muutoksia verenkierrossa mitattaviin hormonitasoihin.


Melko tuoreen meta-analyysin mukaan ravinnon mukana saatavien soijaisoflavonien saanti vähentää rintasyövän suhteellista riskiä 11 %. Vaikutus tuli analyysissä kuitenkin esille vain aasialaisilla, vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla. Länsimaalaisilla tai vaihdevuosi-iässä olevilla naisilla vaikutusta ei todettu. Yksi selitys tälle ristiriidalle on, että ruokavalion isoflavoneille pitää altistua jo lapsena, jotta rintasyöpäriski pienenisi. On tärkeää erottaa lapsesta alkaen luontaisesti saatava ruokavalion vaikutus sairauksien riskeihin ja toisaalta myynnissä olevien erityyppisten valmisteiden ja ravintolisien vaikutus.


Myös rintasyövän hoidon jälkeen soijaa sisältävä ruokavalio on turvallinen. Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan päivittäin yli 15,3 g soijaproteiinia syövistä naisista kuoli rintasyöpään neljän vuoden seuranta-aikana 7 %, kun 5,3 g soijaa syövistä vastaava osuus oli 10 %.


Kohtuus kaikessa, niin kasviestrogeenien käytössäkin

 
Valitettavasti tutkimusnäyttö soijavalmisteiden isoflavonien hyödyistä on ristiriitaista. On myös mahdollista, että soijan käytön mahdolliset terveysvaikutukset eivät johdu isoflavoneista vaan soijaproteiinista. Rintasyövän sairastaneelle, soijavalmisteiden käyttöä pohtivalle potilaalle
voikin todeta, että runsaasti isoflavoneja sisältävien erityisvalmisteiden käyttöä ei suositella, koska niiden vaikutukset ovat kyseenalaisia ja pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä riskejä. Aasialainen ruokavalio, jossa soijasta saadaan päivittäin 25–50 mg isoflavoneja, on turvallinen.

Kuva täältä

Lähde:

Aila Tiitinen 2015. Kasviestrogeenit ja naisen terveys. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2015. http://sic.fimea.fi/documents/721167/847427/29850_3_15_50-51_Kasviestrogeenit_ja_naisen_terveys.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti