Rytmikästä menoa

"Clear!" Rytmi on nyt sitten jysäytetty takaisin paikalleen. Toivon hartaasti, että sinusrytmi pysyisi yllä lääkkeiden avulla. Reipas kuukausi menikin eteisten väristessä miten sattuu - mikä ei todellakaan ollut mitenkään mukavaa. Tällä hetkellä olo on rauhallisempi kuin aikoihin, vaikkei sydän kunnossa toki olekaan.

Kuten hieman huonosta kuvasta näkyy, vihreä sydänkäyrä on jo aika hyvin rytmissä, ja pulssikin on vain 68 (heinäkuun lopussa mentiin tuplasti kovempaa!); flimmeriä en viitsinyt edes kuvata, oli niin sekava. Alempi viiva kuvaa hengitystä ja happisaturaatiota, ihan ok sekin.

Vajaatoimintaa ja fuskaavaa hiippaläppää tutkitaan lokakuun alussa sydänsairaalan kontrollissa, toivottavasti olisi mennyt parempaan päin sydämen vointi siinä vaiheessa. Kun en aiemmin ole sydänvaivoista onneksi kärsinyt, on tämä todellakin ollut ajoittain aikamoista kärsimystä.

Lokakuun alussa on luvassa myös kolmivuotissyöpäkontrolli, joskin juuri samana päivänä, kun minulla olisi työmatka. Yritän saada onkologin ajan siirretyksi johonkin toiseen päivään, olisi tylsä joutua perumaan syksyn ainoa työmatka. Lokakuun alussa tehdään myös luuntiheysmittaus, edellisestä onkin jo kolme vuotta.

Lopuksi vielä suora lainaus erittäin hyvin kirjoitetusta flimmerikolumnista (Alanko 2013) Potilaan lääkärilehdestä parin vuoden takaa:

"Eteisvärinä, flimmeri, on yleisin rytmihäiriö. Meitä lienee noin 100 000, joilla sydämen sähköt ovat joko aika-ajoin tai pysyvästi sekaisin. Arvellaan, että yli 65-vuotiaista noin 10 prosentilla on eteisvärinää. Flimmerin huomaa siitä, että syke saattaa nousta levossakin huimiin lukemiin. Sydän tykyttää, mutta pulssia on vaikea löytää. Ennen pitkää eteisvärinä vaikuttaa myös suorituskykyyn.
Minä en huomannut aluksi eteisvärinää ollenkaan. Se oli täysin oireeton. Sydän vain välillä väpätti. Lisälyöntejä oli ollut jo vuosia, mutta niiden kerrottiin olevan vaarattomia.

Syketiheyttä pyritään hallitsemaan lääkkeillä, yleensä beetasalpaajalla. Koska eteisvärinä altistaa aivoinfarkteille, eteisvärinäpotilailla käytetään niin sanottua verenohennuslääkettä. Kunhan lääkitys on kohdallaan, eteisvärinän kanssa selviää hyvin. Se edellyttää kuitenkin, että lääkkeet otetaan säntillisesti ajallaan. Vain otettu lääke auttaa. Lääkityksen laiminlyönnistä saattaa rangaistus tulla nopeastikin. Seuraukset ovat vakavat.

Jos eteisvärinä ei lääkkeillä tokene, avuksi otetaan sähköinen rytminsiirto. Se on ollut käytössä jo pitkään, sen käyttö hallitaan hyvin eikä hoidosta juurikaan tule ikäviä seurauksia.

Rytminsiirto, kardioversio, näyttää pelottavan, tai ainakin arveluttavan monia. Syynä lienee se, että sähköiskulla sydämeen vaikutetaan muissakin tilanteissa kuin eteisvärinässä. Monien television sairaalasarjojen trailereissa käytetään kardioversiota tehokeinona: Ambulanssi, hälinää, kirkkaita vilkkuvaloja, ympäriinsä säntäileviä hoitajia, paarit tuodaan toimenpidehuoneeseen, päitsimet rinnalle ja komento ”irti” ja samassa potilas nytkähtää. 

Siinäkö se on? Eteisvärinän hoidossa ei ole. Itse asiassa toimenpide on eteisvärinän hoidossa hyvin arkinen. Se on käytännössä aina ennalta suunniteltu ja toteutetaan siihen tarkoitetussa tilassa. Niissä trailereissa potilaalla on todennäköisesti kammiovärinä ja sydän pyritään käynnistämään sähköllä.

Suunnitellussa rytminsiirrossa paikalla on rytmihoitaja, joka valmistelee potilaan rytminsiirtoon, sisätautilääkäri ja nukutuslääkäri. Koko toimitus valmisteluineen ja rytminsiirtoineen vie aikaa neljästä viiteen tuntiin. Valtaosa ajasta on odottelua.

Rytminsiirron aikana potilas on nukutettuna noin 10 minuuttia. Rytminsiirrosta potilas ei tiedä yhtään mitään. Herättyään hän ihmettelee, joko se tehtiin.

Kardioversiossa sydämeen suunnataan sadan joulen, ja jos se ei käännä rytmiä, sadan viidenkymmenen joulen sähköisku. Tämän jälkeen sinussolmukkeen pitäisi käynnistää sydämessä uusi, tasainen syke. Usein rytmi kääntyykin sinusrytmiksi, mutta eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminsiirtoja voidaan kuitenkin tehdä useita kertoja. Minulle niitä tehtiin seitsemän kappaletta. Sitten rytmi ei enää kääntynyt. Tarvittiin uusi sähkömies Meilahdesta, joka pani signaalit sydämessä järjestykseen. Taas lyö tasaisesti."

- Juuri näin se meni Taysissakin. Nopeasti ja tehokkaasti. Kun vielä pysyisi, ettei ainakaan ihan heti tarvitsisi Taysin sähkömiestä kutsua apuun uutta rytminsiirtoa tai ablaatiota tekemään.


Lähde:

Erkki Alanko 2013. Rytmi veressä. Potilaan lääkärilehti. Potilaan ääni. 18.2.2013.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/potilaan-aani/rytmi-veressa/#.VeSMO5e1dno

PS. Kiitos kaikille blogissa piipahtaneille! Onpa teitä jo tosi paljon!