maanantai 26. lokakuuta 2015

Täysikuun aikaan

"Täysikuu..." mollottaa taivaalla ja estää tehokkaasti nukkumisen. Niinpä palaan taas vaihteeksi syöpä-sydän-ongelmatiikan pariin. Sain kutsun sydämen varjoainekuvaukseen marraskuulle, ja se pisti taas miettimään näitä syntyjä syviä.

Olen tainnut referoida Marjut Leideniuksen ja kumppaneiden (2010) Duodecim-artikkelia joskus aikaisemminkin, mutta koska se on edelleen hyvä, siteeraan sitä nyt uudestaan:

"Rintasyövän kaikkiin hoitomuotoihin liittyy sekä akuutteja haittavaikutuksia että moninaista pitkäaikaista sairastavuutta. Rintasyövän yleisyyden ja suotuisan ennusteen johdosta elämänlaatua huonontavista jälkivaivoista kärsivien joukko on huomattava. Merkittävällä osalla potilaita hoidon aiheuttamia pitkäaikaisia haittoja voidaan lieventää. Rintasyöpäpotilaan seurantakäyntien merkitys ei rajoitu uusiutumien toteamiseen tai pois sulkemiseen. Käyntien yhteydessä pitkäaikaisten haittojen ja niiden hoitomahdollisuuksien selvittäminen ja jo pelkästään oireista keskusteleminen ja potilaan tukeminen ovat tärkeitä elämänlaadun kannalta." - Luulenpa, että me syöpäläiset emme aina osaa kertoa kaikista vaivoistamme, kun ajattelemme, etteivät ne liity syöpään, vaan ovat jotain ihan muuta. Oikeasti ne voivat hyvinkin liittyä syöpään tai sen hoitoihin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

"Vaihdevuosioireista - erityisesti kuumista aalloista ja hikoilusta - kärsii jopa 80 % naisista. Solunsalpaajat varhentavat vaihdevuosi-ikää ja samalla voimistavat oireita (Crandall ym. 2004). Vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeenkin lääkehoito, kuten tamoksifeeni tai aromataasinestäjä, voi pahentaa oireita. Syövän hoito vaikuttaa myös muihin vaihdevuosien myötä lisääntyviin sairausriskeihin, joista tärkeimpiä on estrogeenivajauksen vuoksi kiihtynyt luun haurastuminen. Sitä on mahdollista estää asianmukaisella lääkityksellä (Vehmanen ja Saarto tässä numerossa)." - Onneksi tamofeeni toimii antiestrogeeninä vain syöpäsoluissa. Luustoon ja sydämeen tamofeeni vaikuttaa estrogeenin kaltaisesti eli on hyväksi sekä luustolle että sydämelle. Tukosvaara sen sijaan on yksi tamofeenin haittapuolista.

"Useat rintasyövän lääkkeet ja sädehoito saattavat aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä, välittömiä tai viivästyneitä sydänoireita. Sydänhaitoista tunnetuin lienee antrasykliinien aiheuttama sydämen vasemman kammion vajaatoiminta (von Hoff ym. 1982). Kapesitabiini, 5-fluorourasiili, syklofosfamidi, taksaanit ja vinka-alkaloidit aiheuttavat joskus harvoin sydänhaittoja, kuten sydänlihasiskemiaa, sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä, verenpaineen muutoksia, perikardiittia ja johtumishäiriöitä (Albini ym. 2010)." - Ikäviä juttuja kaikki. Mutta kuka jättäisi mahdollisista sydänriskeistä huolimatta sytostaatit väliin?

"Endokriinisista hoidoista aromataasinestäjät aiheuttavat hieman enemmän sydänhaittoja kuin tamoksifeeni, tavallisimmin iskemiaa, joka kuitenkin on harvinainen (Cuppone ym. 2008). Tamoksifeeni sen sijaan aiheuttaa merkitsevästi suuremman tromboemboliariskin (3-4 tapausta sataa hoidettua naista kohti) kuin aromataasinestäjät." - Se, mitä ei tässä mainita, on minua itseäni suuresti mietityttänyt totaalisen estrogeenien ennenaikaisen poistamisen vaikutus sydämeen. Kolme vuotta Procren-piikkejä ja letrotsolia (aromataasinestäjä) ei voi tehdä hyvää sydämelle ja verenkiertoelimistölle!

"Aiemmin käytettyihin sädehoitotekniikoihin on liittynyt merkitsevästi lisääntynyttä sydänkuolleisuutta, sillä varsin suuri osa sydämen tilavuudesta saattoi saada suuren sädeannoksen (Early Breast Cancer Trialists' Collaborative Group 2005). Uudempia tekniikkoja käytettäessä pystytään sydämeen kohdistunut annos määrittämään tarkasti, ja sydämen sädettämistä pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan (Leidenius ja Vaalavirta tässä numerossa). Myös sädehoidon antamista imusolmukealueille on vähennetty. Erityisesti parasternaalialueen sädettämisen yhteydessä sydämeen kohdistunut annos voi muodostua suureksi. Kuitenkaan vielä ei ole julkaistu tutkimuksia, joissa olisi käytetty uudempia sädehoitotekniikoita ja joissa seuranta-aika olisi yli kymmenen vuotta. Toistaiseksi voimme vain esittää arveluja sydänhaittojen vähenemisestä uusia sädehoitotekniikkoja käytettäessä." - Sydänhän sijaitsee aika keskellä, ei vasemmalla, niin kuin yleensä ajatellaan. Eli oikeaan rintaan 2000-luvun alun tekniikalla annettu sädehoito on ehkä yksi sydäntäni rasittanut asia. 

"Vasemman kammion ejektiofraktio on lääkkeiden sydäntoksisuuden arvioinnissa yleisin menetelmä, joka tosin saattaa aliarvioida sydänvaurion suuruutta. Lupaavia uusia tapoja sydäntoksisuuden tutkimiseen ovat sydämen kaikukuvaukseen perustuvat menetelmät, jotka mittaavat diastolista toimintaa nykyistä paremmin. Uusia menetelmiä ovat myös seerumista määritettävät troponiinien ja natriureettisen peptidin pitoisuudet samoin kuin gadoliniumtehosteinen sydämen magneettikuvaus (Altena ym. 2009)." - Vasemman kammion ejektiofraktioni on edelleen reilusti alakanttiin, natriureettisen peptidin määrä oli vielä viimeksi mitattaessa reilut 5000 eli hulppeasti yläkanttiin. Sydämen magneettikuvausaikaa odotellessa...

"Rintasyöpäpotilaiden seurantakäyntien tarkoituksena on paikallisten uusiutumien ja uuden rintasyövän varhaistoteaminen. Toinen tärkeä tavoite on huolehtia potilaan elämänlaadusta. Elämänlaatua huonontavat hoidon pitkäaikaiset haitat ovat yleisiä. Usein potilaan oireita voidaan hoitaa tai ainakin lievittää. Vaikka hoitomahdollisuudet ovat joskus rajalliset, ovat jo haittojen tiedostaminen, oireista keskusteleminen ja potilaan tukeminen tärkeitä elämänlaadun kannalta." - Jälkimmäinen tavoite ei ole ollenkaan vähäpätöinen juttu sekään. 

Lähde: 

Marjut Leidenius, Tiina Tasmuth, Tiina Jahkola, Tiina Saarto, Meri Utriainen, Leila Vaalavirta, Aila Tiitinen ja Irja Idman 2010. Rintasyövän hoidon aiheuttama pitkäaikainen sairastavuus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126(10):1217-1225. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti