Urheiluhullun päiväkirjamerkintöjä

Urheiluhullun normiviikko: maanantaina tunti muokkausta, keskiviikkona tunti muokkausta, torstaina reilu tunti astangajoogaa ja lauantaina tunti muokkausta. Viime viikkojen perussetti, jonka avulla olen jaksanut muutakin elämää töissä ja kotona. Olen vaihdellut jumppalajeja syksyn myötä: punttijumppa ja pitkät venyttelyt, joissa kävin aiemmin syksyllä, olivat myös aivan loistavia, mutta vähän liian myöhään iltaisin. Tunti tehokasta liikuntaa hyvän ohjaajan vetämänä saa aivot nollautumaan ja on tosi hyvää vastapainoa istumatyölle.

"Liikunta vähentää sairauteen liittyvää ahdistusta ja parantaa kehonkuvaan liittyviä ajatuksia. Sillä oli suotuisia vaikutuksia myös tunne-­elämän hallintaan, seksuaalisuuteen, unihäiriöihin ja sosiaaliseen toiminta­kykyyn. Se vähensi väsymystä, ahdistuneisuutta ja kipua..." (Liira 2012)

Helena Liiran Suomen lääkärilehdessä siteeraaman jenkkitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten liikuntainterventioiden avulla voidaan vaikuttaa syövästä parantuneiden elämänlaatuun. Katsauksessa oli mukana 40 tutkimusta, joissa kaikkiaan 3694 osallistujaa oli satunnaistettu joko liikunta­interventioon tai vertailuryhmään. Tavallisimmat sairastetut syöpätaudit tutkituilla olivat rintasyöpä, paksusuolen syöpä, pään ja kaulan alueen kasvaimet ­sekä lymfooma. Liikuntainterventioita olivat mm. voima- ja kestävyysharjoittelu, kävely, pyöräily, jooga ja taiji.

Tutkimuskatsaus on varmasti tehty asiallisesti ja tuloksetkin ovat ihan ookoo. Paitsi ettei liikunta kaikkia ongelmia ratkaise: tosi rankkojen hormonienpoistolääkkeiden aiheuttamat hikipuuskat ja unihäiriöt sekä niistä aiheutuva väsymys ovat ainakin itselläni tällä hetkellä rankkoja, ettei säännöllinen semirankka liikunta riitä täysin kumoamaan niitä. Aamullinen niveljäykkyys, joka on edennyt jo polviinkin, sentään hellittää päivän mittaan, eikä haittaa liikkumista. Uskoisin, että liikunnasta on apua niveliin siinä missä lihaksiin ja luustoonkin.

Olen nyt yrittänyt itse aiheutetun hikoilun avulla saada karmeita hikipuuskia kuriin ja yöunia vähemmän katkonaisiksi, mutta ainakaan "normiurheiluni" eli noin neljä jumppa- tai joogakertaa viikossa ei tunnu riittävän. Toisaalta, jos en harrastaisi ollenkaan liikuntaa, voisivat oireet ehkä olla vielä hurjempia? En kyllä edes uskalla ajalla sellaista vaihtoehtoa. Myös kahvin juomisen vähentämistä olen yrittänyt, ja pientä helpotusta hikipuuskiin onkin ollut jo havaittavissa. Välillä tuloksena oli tosin aikamoinen päänsärky, kun koetin pärjätä pelkällä aamukahvimukillisella koko päivän.

Kun vaan pysyisin terveenä ja pystyisin jatkamaan suunnilleen samaa liikuntarytmiä jatkossakin. Samoin toivon kovasti, että elimistöni alkaisi pikku hiljaa tottua tähän uuteen tilaan, jonka pian kolme kuukautta käyttämäni letrotsolit ja Procren-pistokset ovat saaneet aikaan. Haitoista huolimatta motivaatio viiden vuoden hormonienpoistoprojektin loppuun viemiseen on kova, samoin liikkumiseen, ja ne molemmat parantavat elossapysymisennustetta:

"Vaikka liikunnan sopivaan määrään ja yksittäisten liikuntamuotojen vaikutuksiin liittyy edelleen kysymyksiä, näyttää yhä selvemmältä, että liikunta on tärkeä osa syöpäpotilaiden jatkohoitoa. Elämänlaadun paraneminen on yh­teydessä myös eliniän pitenemiseen." (Liira 2012)

Lähteet:

Helena Liira 2012. Liikunta parantaa elämänlaatua syövän jälkeen. Suomen lääkärilehti 2012; 67; 43: 3097. (Sama kirjoitus on julkaistu myös Potilaan lääkärilehdessä: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/liikunta-parantaa-elamanlaatua-syovan-jalkeen/)

Mishra SI, Scherer RW, Geigle PM ym. Exercise interventions on health-related quality of life for cancer survivors. Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 8. Art. No.: CD007566. DOI: 10.1002/14651858.CD007566.pub2.