Pakko kirjoittaa!

Täysikuu mollottaa taivaalla, nukkumaan meneminen on ihan silkkaa ajan haaskausta, uni ei tulisi heti kuitenkaan. Ajatuksiakin pyörii vielä niin paljon päässäni, joten on taas - PAKKO KIRJOITTAA! 

Ajatukset ovat seilanneet tänään tässä taudissa kolmessakin eri yhteydessä: erään rintasyöpäsiskon kanssa iltapäivällä vaihdetuissa tekstiviesteissä, vertaistapaamisisten suunnittelussa sekä omassa ennusteessani ja tulevaisuudessani muutenkin. 

• "Siskolla" oli oikein hyviä uutisia, hänen saamalleen lääkkeelle on tullut erinomaista vastetta! Toivoa siis on, lääketiede ja usko paranemiseen parantavat! Siitä lähdetään, että tauti voitetaan! :-)
• Vertaistapaamisten suunnittelusta olin jo osin ajatellut luopuakin tavallaan, mutta enpä sitten osaakaan. Ein sanominen ei ole helppoa, eli suunnittelu jatkuu silläkin saralla. Perästä kuuluu, ajattelin laitan ainakin linkin tännekin, jos vaikka joku Pirkanmaan suunnalla sairastava sisko löytäisi vertaistapaamisiin tätä reittiä. Pitääpä linkata tänne myös syksyn tieto- ja teemaillat, mielenkiintoisia iltoja on taas tulossa!
• Omaa ennustettani ja tulevaisuuttani mietin tänä iltana ystäväni kanssa kaupungilla kierrellessäni: kerroin hänelle, että olin viimein uskaltanut kysyä ennusteesta lääkäriltä, tai ainakin hänen ajatuksiaan ennusteeseeni vaikuttavista tekijöistä. Kerroin myös saamastani plastiikkakirurgian kirjeestä, joka tosin ei ollut vielä kutsu, vaan vain tiedoksianto siitä, että onkologin lähettämä lähete on mennyt perille. Minun ikäiseni eivät yleensä joudu miettimään tällaisia asioita, ja niistä on tavallaan siksi vähän outoa puhua muille kuin saman sairauden kanssa painiskelevien kesken. Terveiden ei ole ihan helppo hypätä meikäläisten proteesirintsikoihin.

Viimeisestä pallukasta on hyvä hypellä aasinsiltaa pitkin tänä iltana netistä bongaamaani ihan uudentyyppiseen syöpäväittäriin, jonka tiivistelmän ajattelin kopsata tänne ihan kokonaan, teksti puhukoon puolestaan. Koko väitöskirja löytyy Helsingin yliopiston nettisivuilta ja on englanninkielinen.

"Tutkimuksen keskeinen aineisto syöpäkertomukset käsittelevät kirjoitettujen kertomuksien muodossa suomalaisten kulttuurisidonnaisia näkemyksiä syövästä ja syöpäsairaudesta. Sairaudesta puhuminen tai sairauskokemuksen tulkinta on potilaalle mahdollisuus yhdistää sisäinen tunne-elämänsä ja ajatusmaailmansa ulkoiseen kulttuurisidonnaiseen tietämykseensä ja todellisiin tapahtumiin. Henkilökohtaisia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia kuvaavia kertomuksia voidaan käsitellä aitoina ja rehellisinä representaatioina syövästä ja syöpään sairastumisesta. Suomalaisten syöpäkertomuksissa korostuvat keskeisemmät ongelmat syöpäpotilaiden arjessa, joita kirjoittajat pohtivat henkilökohtaisen kokemuksen valossa. Näin syöpäkertomukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tutkia syövän kulttuurisia ja henkilökohtaisia merkityksiä. Käyttäen folkloristiikan alan tutkimusmenetelmiä pohdin mistä, miksi ja miten ihmiset kirjoittavat henkilökohtaisista syöpäkokemuksista kirjoituksen muodossa. Syöpäpotilaiden ja heidän ystävien-läheisten henkilökohtaiset kirjoitukset ovat osoittaneet ihmisten tarvetta kommunikoida vakavan sairauden aiheuttamista ongelmista sekä yhteiskunnan että henkilökohtaisella tasolla. Kirjoituksissa ilmenee myös syöpä-sanan merkityksellisyys. Monet kirjoittajat ovat ilmaisseet syöpä-sanalla olevan kuoleman kaiun. Kirjoituksissa esiintyvien esimerkkien avulla on mahdollista päätellä, että syöpää sairastavia kartetaan, koska kansainomaisen ajattelumallin mukaan syöpää pidetään jopa eräänlaisena tartuntatautina tai ruttona. Syöpää kuvitellaan myös ihmisen elämäntavoista tai luonteesta johtuvaksi. Uskotaan myös, että on olemassa tietynlaisia syöpä-ihmisiä. Näin syövästä voi puhua modernina mytologisena sairautena, jolla on biolääketieteen määrittelemä rationaalinen ja kansainomainen epärationaalinen selitys tai etiologia. Yksi kirjoituksissa esiintyvistä tärkeistä teemoista on kokonaisvaltaisen hoidon puute. Tavallisimmin kiireiset lääkärit hoitavat syövän aiheuttamia solumuutoksia. Hoitotilanteessa potilaan ruumis nähdään vaan taudinkantajana. Henkilökohtaisissa kirjoituksissa heijastuvat potilaiden ja läheisten odotukset, jossa toivotaan, että lääkärit näkisivät ja kokisivat potilaan ihmisenä, jolla on oma näkemys elämästä ja myös toivomuksia omasta tulevaisuudesta. Koska kirjoituksissa pohditaan paljon vaihtoehtohoitojen käyttöä virallisten hoitojen rinnalla, esitän myös syöpäpotilaiden näkemyksiä virallisen ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen roolista kokonaisvaltaisessa parannusprosessissa.

Sairastuessaan tärkeät ihmissuhteet korostuvat, ihminen huomaa luonnon kauneuden ja hahmottaa elämän arvon. Aika monelle kirjoittajalle sairastumisen kokemus antaa enemmän aikaa ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä ja kokea aivan uusia asioita elämässä. Tutkimuksessani osoitan, että vaikka sairaus on niin henkisesti kuin ruumiillisesti koetteleva, henkilökohtaisena kokemuksena syöpä voidaan kokea myös positiivisena haastena. Sairastuminen antaa mahdollisuuden pysähtyä ja katsoa maailmaa uusin silmin, kuten monet kirjoittajat ovat ilmaisseet."

Nyt pitäisi kyllä jo painua pehkuihin ja pistää nämä uudet silmät kiinni. :-)


Lähde:

Piret Paat 2011. Written Cancer Narratives: An Ethnomedical Study of Cancer Patients' Thoughts, Emotions and Experiences. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6762-4