Ensimmäinen tukisukkajumppa!

Tukisukat ovat tulleet elämääni jos eivät ihan jäädäkseen, niin kahdeksi vuodeksi nyt ainakin. Ja koska en todellakaan halua, että sukat alkaisivat hallita elämääni ja vaikuttaa liiaksi siihen, mitä voin ja saan tehdä, olen päättänyt sopeuttaa ne elämääni, en toisin päin.

Tänään, kun korjausleikkauksestani on kulunut kuusi viikkoa ja neljä päivää, tein sen, mistä olen jo jonkun aikaa haaveillut eli menin ensimmäiseen jumppaan sitten leikkausta edeltäneen maanantain. Tukisukat, "korsetti" ja tukevimmat mahdolliset urheiluliivit päälle (siis alle), ja eikun menoksi!

Vessaselfiet jatkuvat: huomaakohan kukaan...

Hyvin meni tunnin jumppa, kun muistin, että olen urheilemassa ensimmäistä kertaa pitkän tauon jälkeen, enkä ottanut suurimpia mahdollisia puntteja, en myöskään tehnyt kaikkia liikkeitä ihan oikein (esim. vatsamakuulla tehtävät selkälihasliikkeet sovelsin).

Olen toki päässyt jo vähän aiemmin tekemään kaikenlaista puutarhassa ja täällä kotona, mutta ohjattu, parikymppisille opiskelijoille suunniteltu jumppa on toki ihan jotain muuta. Kunto ei ollut onneksi romahtanut mitenkään radikaalisti kuuden viikon urheilutauon aikana. Askelkyykyt ja vatsalihasliikkeet tulevat kyllä varmasti tuntumaan lihaksissa venyttelyistä ja saunasta huolimatta lähipäivinä, ihan hyvä niin!

... korsettiani...

Ja kuten keskimmäiseni totesi ennen jumppaan lähtöäni, liikunta tekisi hyvää myös päälleni. :-) Nyt jumpan ja saunan jälkeen olo on loistava, ja uni tulee varmasti.

... tai tukisukkiani? Tuskin huomasi. :-)

PS. Tukisukkien käyttö urheilussa on noussut ihan uudenlaiseen arvoon, ja moni kestävyysurheilija vannoo jo kompressiosukkien nimeen! http://www.tukisukat.nu/urheiluun -sivustolla on jos vaikka millaista asiaa aiheesta, kannattaa piipahtaa!