Muutoksen vuodet

Luen parhaillaan kirjaston poistomyyjäisistä ostamaani Ingrid Riedelin "Nainen ja muutoksen vuodet" -kirjaa. Olen löytänyt itseni kirjan sivuilta jo monta kertaa, etenkin sivuilta 23-87. Kahden euron ostokseni on poikkeuksellisen täyttä asiaa! Tässä muutamia helmiä ja pieniä pohdintoja:

"Keskinen aikuisikä eroaa aikaisemmista elämänjaksoista. -- Elämän horisontti, sen rajallisuus, ikääntyminen ja lopulta kuolema nousevat rajapyykiksi, jota ei enää sovi olla huomaamatta." (s. 24) - Näin on, etenkin, jos sairastuu vakavasti keskisessä aikuisiässä.

"Olenko elänyt niin kuin olisin halunnut? Mikä ylipäätään on minun elämässäni tärkeää?" (s. 24) - Näitä juttuja on tosiaan tullut mietittyä, ja omat prioriteetit ovat alkaneet valjeta.

Tässä iässä on jo aika oppia tuntemaan itsensä. Itsetuntemus on myös avain itsetunnon paranemiseen: "Hyvän itsetunnon peruspilareita on, että tyydymme olemaan sitä, mitä olemme, kaiken ulkoisen ja sisäisen vastarinnan uhallakin - että emme halveksi omia suorituksiamme emmekä itseämme." (s. 26)

Keski-ikä on keskellä elämää; takana ja edessä on periaatteessa yhtä paljon, ainakin osalla meistä; olin viikko sitten tätini miehen 90-vuotispäivillä. Dörthe Binkertiä siteeraten: "Elämän keskivaiheilla menneisyys ja tulevaisuus painavat yhtä paljon. On tasapainon hetki, jolloin molemmat vaakakupit ovat tasan - tuo hetki, jolloin nainen tutkimukseni mukaan näyttää seisahtuvan katsomaan taaksepäin ja eteenpäin. Hetki, jolloin tyytyväisyys, helpotus, murhe, huolet ja pelot sekoittuvat tavalla, joka panee ihmisen pohtimaan - ja joka valmistaa häntä avoimeen ja kriittiseen itsetarkkailun." (s. 38) - 45-vuotiaana olen elämäni lakipisteessä, ylätasanteella (vrt. s. 55).

Riedelin mukaan nelikymppiset naiset odottavat tulevaisuudelta ensi sijassa työtä, joka vastaa omaa persoonallisuutta. Totta. Toiseksi toivotaan, että voitaisiin ilmaista omia kokemuksia luovasti muutenkin kuin harrastusmielessä. Totta. Mielenkiintoisena ajatuksena Riedel heittää seuraavan: "Ehkä sopiva kumppani ilmestyy eteen vasta silloin kun ihmisellä on mahdollisuus olla aivan oma itsensä?" Kukaties? Suurimmat pelot liittyvät vanhenemiseen, sairastumiseen ja kriiseihin. (s. 41-42)

Vaihdevuosien psyykkiset vaikutukset kiinnostavat Riedeliä, ja hän esittää mielenkiintoisia ajatuksia mm. siitä, että vaihdevuodet synnyttävät uudelleen sisällämme asuvan "tytön". Samaan aikaan kun äiti muuttuu taas uudelleen tytöksi, lapset aikuistuvat ja muuttavat pois, ja äidillä alkaa uusi vapaus. Tyttömäistä olotilaa tosin heikentävät kaikenlaiset krempat, hikoilut ja psyykkiset oireet. Riedel tosin pitää kuumia aaltoja ja hikoilua merkkinä elintoimintojen vilkastumisesta, ei oireina: kuumilla aalloilla ruumis signaloi omien elintoimintojensa vilkastumista ja valmiuttaan muutokseen. (s. 52-60) - Mielenkiintoinen ajattelumalli.

No pain, no gain. Kun on tarpeeksi kestänyt erilaisia muutosvaiheen olotiloja, seisoo lopussa kiitos: omanarvontunto, kypsyys, vapaus. Ei huonoja palkintoja. "Itsensä tiedostava, omalla tavallaan pätevä tyttö." Mikä ettei.


Lähde:

Ingrid Riedel 2000. Nainen ja muutoksen vuodet. Kirjapaja.