Marraskuu

Lehdet ovat lentäneet alas puista taas muuallakin kuin Muumilaaksossa, ja maisema on parin aurinkoisen päivän jälkeen taas harmaatakin harmaampi. Tekee mieli viettää koko sunnuntaipäivä vällyjen alla kissan kanssa, ja voi olla, että vietänkin.

Kuva täältä

Kaamos iskee aina kellojen siirtämisen jälkeen mieleenkin. Kunhan kauheasta marraskuusta selvitään, alkaa onneksi helpottaa. Marraskuu on vuoden mustin kuukausi, kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna. Kynttilät ja mukavat tapahtumat helpottavat hieman, mutta vaativat enemmän ponnistelua kuin muina vuodenaikoina.

Muutamia mukaviakin juttuja harmauden keskellä on onneksi ollut, myös näihin syöpäjuttuihin liittyen. Viikko sitten meillä oli mukava "actionviikonloppu" syöpäsiskojen kanssa. Kävimme ensin purkamassa Kanssasi-tilataideteoksen Metsossa ja pakkaamassa sen muuttoautoon kohti seuraavaa etappia, Oulun kaupunginkirjastoa. Oulusta teos jatkaa matkaansa Kuopioon ja palaa sen jälkeen takaisin Helsinkiin.

Meillä lauantai-iltana pidetyssä suunnittelupalaverissa seitsemän syöpämuijaa suunnitteli kaikenlaista kivaa siskojen "pään menoksi"; yökyläänkin jäi muutama, joten suunnittelu jatkui vielä sunnuntainakin. Tarkempia paljastuksia seuraa myöhemmin... :-)
 
Koettakaa jaksaa kaamosta. Itse jaksan pimeyden mm. tammikuussa odottavan Lapin-matkan voimin. Vaikka elämä on epävarmaa ensi vuonnakin (töistäkään kun ei ole vielä mitään tietoa), uskaltauduin varaamaan mökin ja matkan: uskallusta pitää olla, vaikka epävarmuus kalvaakin.

PS. Muistakaa: Siskot tukevat, kun patti iskee!