Ideavarkaissa lujuutta ja pehmeyttä etsimässä

Vaihtelevaa, kaikin puolin. Kelit ovat tänä kesänä vaihdelleet siinä missä oma olokin. Nyt mennään taas aallon pohjia pitkin puolipilvisessä ja kuurosateisessa säässä. Primperaneilla pärjää ainakin suurin piirtein nämä väsypäivät, kunhan muistaa ottaa tosi rauhallisesti. Hetken jaksan välillä istua ja touhuta, sitten onkin taas aika vaihtaa asentoa ja painua takaisin vällyjen väliin. Eilen sunnuntaina nukuin useammatkin päiväunet, ja unta riitti hyvin yöksikin. Elimistö on selvästi aika kovilla ja huutaa lepoa juuri nyt. Onneksi tämä vaihe mennee taas aika nopeasti ohi.

Torstaina saamani viidennet isot sytostaatit maistuvat edelleen metallinmakuisessa suussani, vaikka mitä tekisin. Onneksi ei ole pakko yrittää kyhätä gourmet-aterioita kenellekään näinä päivinä. Karjalanpiirakat ja munavoi maistuivat äsken AB-piimän kera oikein mainioilta ja riittivät hyvin lounaaksi. Nuoriso saa auttaa itse itseään; palvelutaso laskee kummasti olon myötä. Edelleen odotan sitä ihmettä, että saisin edes muutaman täysin teinivapaan päivän tänä kesänä - ei ole vielä ihmettä tapahtunut...

Kaikki päivät eivät onneksi ole olleet yhtä huonoja ja synkkiä nyt sytkyjenkään jälkeen. Perjantaina pyöräilin kaupungille asioimaan suht' kivassa kesäkelissä, ja lauantaina olivat vuorossa asuntomessut. Kaikenlaista mukavaa tuli messuilla katsottua ja kuvattua, vaikka en omakotitalon yksinhuoltajana kovin kummoisia uudistuksia omassa kodissani sen enempää halua kuin pystykään toteuttamaan. Jotain pientä messuilta kuitenkin jäi mieleen, ja kun aika on kypsä, innostus saattaa hyvinkin iskeä. Pyöränkorini oli paluumatkalla täynnä toinen toistaan innostavampia esitteitä ja muuta luettavaa. Myös helppohoitoisia ja kestäviä terassiratkaisuja, joita messuilla olin metsästämässä, sain matkaani.

Sunnuntaina sain kuin sainkin taas luettuakin vähän: Kreetta Onkelin "Kutsumus" oli sujuvasti kirjoitettu tarina kirjailijan uran kivikkoisuudesta. Ei ole elämä helppoa kirjailijoillakaan - pöytälaatikkoblogisti pysyköön suosiolla lestissään?

"Tulla lujaksi. Pysyä pehmeänä. Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle." 

Tommy Tabermannin mietteet oli maalattu yhden asuntomessutalon seinään.